KSM Itäpoiju 2017

Kuka söi myrkkymarjat?

Kalliokielon marjat näyttävät meheviltä mustikoilta, mutta suurena annoksena ne voivat tappaa. Ihmisen, siis. Linnuille ne maistuvat siinä missä mustikatkin.

Kalliokielon marjat näyttävät meheviltä mustikoilta, mutta suurena annoksena ne voivat tappaa. Ihmisen, siis. Linnuille ne maistuvat siinä missä mustikatkin.

Suomen luonto tuottaa syksyisin yltäkylläisen sadon syötäviä marjoja. Lisäksi metsissä on tonnikaupalla myrkyllisiä marjoja, kuten oravan-, kielon- ja sudenmarjoja. Lapsia kielletään maistelemasta niitä, mutta harvemmin ajattelemme asiaa sen enempää.

Tarkemmin ajatellen myrkylliset marjat ovat kuitenkin aika omituisia. Marjathan on kirjaimellisesti tehty syötäviksi. Niiden värin ja maun on tarkoitus houkutella eläimiä, jotka sitten levittävät kasvin siemeniä uusille kasvupaikoille. Ulostekasasta itävä taimi saa kaupan päälle vielä tervetulleen lannoitepaketin.

Mitä järkeä kasvin on ensin nähdä kovasti vaivaa makupalojen kasvattamiseksi, ja sitten karkottaa ruokailijat myrkyllä?

Yksi ratkaisu on, että samat asiat eivät ole myrkyllisiä kaikille eläimille. Kielonmarjat maistuvat jyrsijöille, vaikka jo muutama marja aiheuttaa oireita ihmisillä. Linnutkin syövät useimpia myrkkymarjoja hyvällä ruokahalulla. Toisaalta ihmisille terveellinen avokado on linnuille hengenvaarallista.
Ehkä myrkyllisyys onkin vain kasvien tapa valikoida, kenelle ne siemenensä uskovat levitettäviksi.

Toinen mahdollinen selitys on se, että marjat ovat myrkyllisiä ikään kuin vahingossa. Myrkkymarjoja tekevät yleensä kasvit, jotka muutenkin ovat kauttaaltaan myrkyllisiä juurista kukkasiin saakka.
Tutkijat ovatkin ehdottaneet, että kaikilla kasvilla ei ehkä ole konsteja rajata myrkyn tuottamista. Ne tasapainottelevat hyödyn ja haitan rajalla: toisaalta versojen myrkyllisyys suojaa niitä kasvinsyöjiltä, toisaalta marjojen myrkyllisyys haittaa leviämistä.
Omituisen kuuloista selitystä tukee se, että moni myrkkymarja, esimerkiksi kielo ja kalliokielo, leviää tehokkaasti juurakon kautta ja tuottaa marjoja vain laiskasti. Ne, joilta kasvullinen leviäminen ei luonnistu, ovat vähälukuisia ja parhaimmillaankin vain siellä täällä kasvavia lajeja, kuten lehtometsien näsiä.
Kalliokielon marjat näyttävät meheviltä mustikoilta, mutta suurena annoksena ne voivat tappaa. Ihmisen, siis. Linnuille ne maistuvat siinä missä mustikatkin.

Maija Karala

Juttu löytyy kokonaisuudessaan 20.11.2014 julkaistusta lehdestä

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.