KSM Itäpoiju 2017

Suomen uusin kala

Akvaariossa kuvattu törö. Vieraslaji valkoevätöröstä sen erottaa selkä- ja pyrstöevien tummista täplistä. Molemmat kalat ovat aikuisina vain kymmensenttisiä.

Akvaariossa kuvattu törö. Vieraslaji valkoevätöröstä sen erottaa selkä- ja pyrstöevien tummista täplistä. Molemmat kalat ovat aikuisina vain kymmensenttisiä.

Heinäkuussa uutisoitiin Suomelle uudesta kalalajista. Venäjältä ja Kazakstanista kotoisin oleva valkoevätörö löydettiin yllättäen Saimaan kanavasta.

Kesän ja syksyn mittaan valkoevätöröjä ongittiin lisää. Ilmeisesti eväkäs on jo vakiintunut ainakin Saimaan kanavan hiekkapohjaisiin osiin. Vielä ei tiedetä, elääkö se myös laajemmin Suomen vesissä.

Pikkuisen valkoevätörön alkuperäisiä kotivesiä ovat Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevat joet sivujokineen. Luonnollisin keinoin se tuskin olisi päässyt näin kauas, mutta lukuisat Venäjän jokia toisiinsa yhdistävät keinotekoiset kanavat antavat sille pääsyn uusille alueille.

Kanavat yhdistävät Kaspianmereen laskevan Volgan ja Pietarin läpi virtaavan Nevajoen. Neva puolestaan laskee Suomenlahteen.

Ei tiedetä, onko valkoevätörö pinnistellyt omin neuvoin läpi viemäriä muistuttavan Nevan alajuoksun ja yli Suomenlahden. Toinen mahdollisuus on, että se on päätynyt Saimaalle jonkin laivan pilssivesien mukana.

Jos valkoevätörö on uinut meille omin voimin, se lienee levinnyt laajemminkin Itämeren rannikolle ja siihen laskeviin jokiin. Toistaiseksi sitä ei ole kuitenkaan löydetty muualta. Kymmensenttisen pikkukalan leviämistä on hankalaa seurata, koska se harvoin jää verkkoihin, ja mato-onkikin on sille yleensä liian iso pala.

Jos valkoevätörö jostakin löytyy, todennäköisimmin se elelee matalissa, hiekkapohjaisissa vesissä leviä ja pikkueläimiä natustellen. Koukkuun sen saattaa saada esimerkiksi pilkkimällä surviaisentoukka syöttinään.

Todennäköisemmin koukkuun jää kuitenkin kotimaiseksi lajiksi laskettava törö. Törö on hyvin paljon valkoevätörön näköinen, mutta helpoiten ne erottaa toisistaan evien väristä. Törön evät ovat mustien pilkkujen koristamat, valkoevätörön nimensä mukaisesti värittömät.

Törön tiedetään elävän ainakin Kokemäenjoen, Aurajoen ja Paimionjoen vesissä sekä niiden edustalla olevalla rannikkokaistaleella. Sekin jää pienen kokonsa vuoksi usein huomaamatta. Elintavoiltaan kumpikin törö on varsin samanlainen matalien rantavesien pohjan tonkija.

Vielä ei tiedetä, onko valkoevätöröstä vahinkoa suomalaiselle vesiluonnolle, vai asettuuko se luontevasti muun kalalajiston jatkoksi. Ainakaan ne eivät Saimaalla ole saaneet aikaan välitöntä haittaa, joten ehkä uusi eväkäs voidaan toivottaa tervetulleeksi.

Maija Karala

Juttu löytyy kokonaisuudessaan 04.12.2014 julkaistusta lehdestä

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.