Laitila ja Pyhäranta loistavat maakunnan työttömyysvertailussa – katso taulukosta eri kuntien kehitys

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail this to someonePrint this page

 

 

Oripää, Laitila  ja Pyhäranta – siinä kolme Varsinais-Suomen kuntaa, joissa työttömyysaste on noussut vähiten viimeisen seitsemän vuoden aikana. Oripäässä nousua on ollut vain 1,3 prosenttiyksikköä. Se on poikkeuksellisen vähän verrattuna maakunnan muihin kuntiin.

Laitilassa työttömyysaste nousi 7 prosentista 8,8 prosenttiin. Pyhärannassa nousu oli 8,7 prosentista 10,6 prosenttiin.
Mikä voisi selittää Laitilan hyvää kehitystä muuhun maakuntaan verrattuna?
– Monipuolinen elinkeinorakenne. Meillä on paikkakunnan kokoon suhteutettuna paljon teollisuutta. Kun yritykset toimivat eri aloilla (puu, muovi, metalli, graafinen teollisuus, elintarvike), niin toisten menestyminen tasoittaa toisten ongelmia. Meilläkin on yrityksiä, jotka ovat kärsineet paljon mm. Venäjän viennin tyrehtymisestä. Eli lomautuksia ja irtisanomisiakin on kyllä Laitilassakin ollut, kertoo Laitilan elinkeinoasiamies Esa Buri.
– Myös korkea työpaikkaomavaraisuutemme, 105 prosenttia, maakunnan toiseksi korkein, vaikuttaa asiaan positiivisesti, jatkaa Buri.

Oripään työttömyysaste oli joulukuussa 2008 7,8 prosenttia. Seitsemän vuotta myöhemmin se oli 9,1.
Mistä Oripään hyvä tilanne johtuu?
– Oripäässä ja koko Loimaan seudulla on mennyt vakaasti, heilahdukset ovat olleet hetkellisiä. Työvoimaa ulostyöntäviä vaikutuksia ei ole juuri ollut ja yrityskanta on pysynyt suhteellisen vakaana, kuvailee yrityspalveluiden asiantuntija Timo Hirviniemi Loimaan TE-toimistosta.
– Oripäässä on kuntakokoon nähden normaali yrityskanta, ja nämä yritykset ovat vakaasti työllistäviä. Täällä on itsenäisiä, omilla toimialoillaan vaikuttavia yrityksiä. Se on varmasti vakauttava tekijä.
Varsinais-Suomen alhaisin työttömyysaste on tällä hetkellä Paraisilla, 8,4 prosenttia. Paraisilla työttömyys on noussut 3,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2008.
Paimiossa oli maakunnan alhaisin työttömyysprosentti vertailujakson alkaessa, joulukuussa vuonna 2008. Työttömiä oli 3,6 prosenttia työvoimasta. Paimion työttömyysprosentti on noussut erityisesti viimeisen vuoden aikana. Luku nousi 8,3 prosentista 9,3 prosenttiin.
Työttömyyden kasvuvauhti hidastunut
Tämän vuoden aikana työllisyystilanne on huonontunut lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa kun joulukuun lukuja vertaa tammikuun lukuihin. Vielä marraskuussa suunta oli toisinpäin. Vuodenvaihteen työttömyysluvut ovat yleensä vuoden huonoimmat oppilaitoksista valmistuvien nuorten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen vuoksi. Toinen piikki luvuissa on kesällä.
– Työttömyystilanteen muutos ei näytä joulukuussa 2015 aivan yhtä hyvältä kuin aikaisemmin tänä syksynä. Perussuunta on kuitenkin sama: työttömyyden kasvuvauhti on pienentynyt, kertoo Varsinais-Suomen TE-toimiston analyytikko Juha Pusila.
– Koko syksyn tilannekuva on ollut se, että teollisuudessa työvoiman kysyntä on kasvanut. Metalli-, elintarvike- ja prosessiteollisuus palkkaavat uutta työvoimaa. Se näkyy myös niin, että näillä aloilla työttömien määrä on vähenemässä. Myös rakentaminen on elpymässä.
Työttömyyden aleneminen alkoi jo vuosi sitten teollisuudessa. Se jatkuu edelleen. Lisäksi tekniikan alan asiantuntijoiden työttömyys vähenee. Rakennusalallakin työttömyys on kääntynyt laskuun pitkän heikon kauden jälkeen. Tämä näkyy erityisesti miesten työttömyyden alentumisena.
Naisten työllisyys paranee miesten perässä
Lähes kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa on miehiä työttömänä naisia enemmän. Ainoastaan Ruskolla naisia oli joulukuussa miehiä enemmän työttömänä. Oripäässä työttömyys piinasi yhtä montaa naista ja miestä.
– Myös naisten työttömyyden kasvuvauhti on hidastumassa. Se tulee puoli vuotta miehiä jäljessä, kertoo Juha Pusila.
Analyytikon mukaan palvelusektori alkoi elpyä pikkuhiljaa edellisen vuoden viimeisellä neljänneksellä.
– Telakan, laivanrakennuksen ja muiden alojen heijastusvaikutukset alkoivat näkyä myös palveluissa. Kun asiat realisoituivat, myös kuluttajille tuli toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Kaupan alan myyntihän kasvoi joulukuussa.
Työttömyys keskittyy keskuskuntiin
Kovin nousu työttömyysasteessa Varsinais-Suomessa on ollut Salossa. Työttömyysaste on noussut seitsemässä vuodessa peräti 9,9 prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 Salon työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Nokian, Microsoftin ja monen muun yrityksen irtisanomisten ja yleisen taloustilanteen vuoksi kaupungissa on työttömien osuus työvoimasta noussut 18,3 prosenttiin.
Nousu on ollut kovaa myös Turussa ja Raisiossa. Turun työttömyysprosentti oli joulukuussa 17,7 ja Raision 13,2.
Kustavin työttömyysprosentti nousi hurjasti marraskuusta joulukuuhun, 11,4 prosentista 13,5 prosenttiin.
Mistä johtuu isompien kaupunkien maaseutua pahempi työttömyys?
– Suomessa työttömyys keskittyy keskuskuntiin. Se on monimutkainen ilmiö, jota selittää muun muassa työpaikkojen sijoittuminen. Osatekijänä on myös se, että varakkaampi väki asuu omakotitaloissa keskuskunnan ympärillä. Heidän asemansa työmarkkinoilla on jonkin verran vakaampi kuin keskuskunnassa asuvan työväestön asema.

 

Kokosimme Varsinais-Suomen kuntien työttömyyskehityksen vuosilta 2008–2015. Voit tarkastella kuntien työttömyyslukuja yksitellen tai vertailla kahta kuntaa keskenään. Valitse haluamasi kunta/kunnat valikosta.
Luvut ovat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisemia työttömyyslukuja.

 

 

Turussa asuu puolet maakunnan työttömistä

  • Varsinais-Suomessa työttömiä (lomautetut mukaan lukien) oli vuoden lopussa 32 783.
  • Heistä puolet asuu Turussa, jossa työttömiä on 16 134.
  • Salossa taas asuu vajaa 14 prosenttia alueen työttömistä.
  • Viime vuoden joulukuusta työttömien määrä kasvoi Varsinais-Suomessa 1 200 henkilöllä.
  • Se on 3,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
  • Koko maassa työttömien määrä kasvoi 4,0 prosentilla.

 

 

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail this to someonePrint this page
Sää
SPM –

mita

seuratoiminta

Paikallista
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.