KSM Itäpoiju 2017

Helmipilviä ja tulipalloja

Mistähän mahtaa johtua, että auringonlaskut ovat nykyään niin erikoisen kauniita? Kysymys heitettiin eräässä kahvipöytäkeskustelussa. Pöydän ympärillä istui eri-ikäisiä naisia.
Spontaanisti vastasin, että ilmiö saattaa johtua vanhenemisesta. Kysyjä on syntynyt samana vuonna kuin minäkin. Taivas on hehkunut purppuranvärisenä ennenkin, mutta lapsena ja nuorena siihen ei ole kiinnittänyt erityistä huomiota.

Upeat luonnonilmiöt tuntuvat yleistyneen myös siitä syystä, että auringonlaskuja ja -nousuja ja muita silmää hiveleviä luonnonilmiöitä voi ihailla ympäri vuoden sosiaalisen median kuvavirrassa.

Olen usein ihmetellyt, miksi itsellenikin tulee niin usein tarve ikuistaa taivaan valoilmiöitä kuviin, ja jakaa niitä Instagramiin tai Facebookiin. Miksi en voi vain pysähtyä ihailemaan ja antaa näkymän tallentua muistoiksi aivojen kovalevylle?

Kohdalleni sattui todellinen onnenpotku, kun sain viime jouluyönä ensin ihastella tähtikirkasta taivasta, ja sen jälkeen varhain aamulla maagisia helmiäispilviä. Voimakkaan pastellinvärisinä hehkuvat pilvet ovat huikaisevan kauniita. Etelä-Suomessa ne ovat melko harvinaisia.

Ilta-Sanomat haastatteli asiasta Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Ari Mustalaa, joka kertoi, että kysymyksessä on samanlainen haloilmiö kuin sateenkaari. Helmiäispilven kirkkaus johtuu siitä, että auringonvalo osuu ilmassa leijaileviin jääkiteisiin ja heijastaa eri värisävyjä.

Ikävä kyllä helmiäispilvet eivät ole pelkästään kauniita. Ne liittyvät otsonikatoon napa-alueiden yllä.

Itselleni erikoisin luontokokemus tapahtui viime kesänä. Istuin mökillä keskellä yötä katsellen läntistä taivaanrantaa ja yhtäkkiä edessäni oli huikaisevan kirkas valoilmiö. Se oli sekunnissa tai parissa ohi, enkä ehtinyt kunnolla tajuta näkemääni.

Tarkempi selvittely varmisti, että kysymyksessä ei ollut näköharha, vaan tulipallo, joka on tavallista tähdenlentoa harvinaisempi ja huomattavasti kirkkaampi.

Juuri nyt luonnossa parasta ovat huurteiset, kuin sokerilla kuorrutetut puut. Maailma näyttää satumaisen kauniilta. Ja mikä ihaninta, parempaa on luvassa. Lumihanget saattavat jäädä tänäkin talvena haaveksi, mutta yksi kevään merkki ei petä koskaan: päivien piteneminen.

Alussa muutos on vain minuutteja viikossa, mutta kevättä kohden se nopeutuu. Kuukauden päästä aurinko nousee Uudessakaupungissa jo kahdeksan jälkeen ja maaliskuun puolivälissä ennen seitsemää.

Luontoharrastajille on muuten tarjolla Uudessakaupungissa tänä keväänä tietoa tähtitaivaasta ja tähtien havainnoinnista. Tähtitieteen dosentti ja palkittu tietokirjailija Hannu Karttunen johdattelee aiheeseen kansalaisopistossa, ja ensimmäiset luennot ovat jo tammikuun lopussa.

Eija Eskola-Buri
päätoimittaja

Sää
Plus-tilaus
SPM –
TS rekry

mita

seuratoiminta

Summeri 2018

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.