KSM Itäpoiju 2017

Luonto suojelee tulvilta

Ojittamattomat suot ovat tehokkaita vesivarastoja.

Maija Karala

Tammi-helmikuussa Kokemäenjoki on ollut vähällä tulvia useita kertoja, kertovat uutiset. Täällä alavilla rannikkoseuduilla tulvat ovat keväisin pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Sateisina, leutoina talvina vaarana ovat myös talvitulvat.

Erityisen vaarallisia ovat hyydepadot. Niitä syntyy, jos leutojen säiden jälkeen äkkiä pakastuu. Virtavedessä alkaa kasvaa jäähiutaleita, jotka takertuvat toisiinsa ja joenpohjaan. Jään patoama joki voi tulvia hetkessä yli äyräidensä.

Tulvat eivät tietenkään haittaisi, ellei rannoilla olisi rakennuksia, teitä ja muuta ihmisten omaisuutta. Asutus ja viljely ovat syy siihen, miksi tulvat ylipäätään ovat haitallisia, mutta olemme myös omalla toiminnallamme pahentaneet tulvia.

Luonnontilaisessa maisemassa suot ja kosteikot varastoivat vettä ja päästävät sitä jokiin vähitellen, mikä tasaa tulvahuippuja. Suomen eteläosissa suurin osa soista on kuitenkin ojitettu metsätalouden tarpeisiin, ja osa on jyrätty turpeenotolla aivan olemattomiin.

Soita ja peltoja on ojitettu jo ainakin 1800-luvulla, mutta laajamittaisena se pääsi vauhtiin 1950-luvulla. Vanhempi ikäpolvi muistaa monin verroin nykyistä soisemman Suomen.
Toinen tulvia kasvattanut muutos tapahtui niin kauan sitten, ettei sitä kukaan enää muista. Majava metsästettiin Etelä-Suomesta sukupuuttoon jo 1600-luvulle mennessä ja Lapistakin 1800-luvulla. Sittemmin majava on istutettu takaisin, mutta kanta on edelleen sangen pieni.

Majavien tunnetuin ominaisuus on padonrakennus. Ne rakentavat kodeikseen padottuja lampia ja kosteikkoja, jotka tasoittavat vesien virtaamaa samoin kuin suot tai ihmisten rakentamat keinokosteikot. Majavien paluulla onkin havaittu esimerkiksi Pohjois-Amerikassa olevan suuri merkitys sekä tulville, veden laadulle että vesien eläinlajeille.

Runsas majavakanta yläjuoksulla todennäköisesti vähentäisikin tulvia rannikolla. Vahinko vain, että majavat eivät osaa sijoittaa patojaan ihmisten kannalta harmittomiin paikkoihin, vaan voivat myös tuottaa tulvavahinkoja.

Tulvasuojelu on hyvä esimerkki ekosysteemipalvelusta. Sanahirviö kuvaa sellaisia ihmiselle hyödyllisiä töitä, jotka luonto hoitaa ilmaiseksi, jos emme sitä itse estä. Niiden korvaaminen keinotekoisesti voi olla hyvinkin kallista, kuten usein on kantapään kautta opittu.

Runsas majavakanta yläjuoksulla todennäköisesti vähentäisikin tulvia rannikolla.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 8.2.2018 julkaistusta lehdestä

Sää
Plus-tilaus
SPM –
TS rekry

mita

seuratoiminta

Summeri 2018

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.