KSM Itäpoiju 2017

Sieniä puissa

Orava on yksi harvoista sieniä syövistä nisäkkäistä. Tällä yksilöllä on käpälissään maahikas.

Maija Karala

Tänä vuonna sienikausi on monin paikoin jatkunut tammikuulle saakka. Pikkupakkasta sietävät suppilovahverot pönöttävät sitkeästi lumen alla ja ovat taas valmiita poimittavaksi, kun seuraavat vesisadekelit tulevat. Lehdettömissä metsissä kulkeva voi löytää sieniä oudommistakin paikoista, esimerkiksi oksanhangasta usean metrin korkeudesta. Kuinka ne sinne päätyivät?

Tällaisten erikoisten joulukoristeiden ripustaja on orava. Oravat keräävät talven varalle sieniä siinä missä muutakin ravintoa, ja jatkavat sitä pakkaskelien tuloon saakka. Ihmeellistä kyllä, ne tuntuvat ymmärtävän, että kosteaan maahan haudattu sieni menee pilalle, joten ne ripustavat herkut puihin.

Orava voi jemmata sienensä näkyvälle paikalle, koska ne kelpaavat vain harvalle muulle eläimelle. Suomen metsiin versoo vuosittain miljardeja sieniä, mutta nisäkkäät eivät tunnu juuri piittaavan niistä. Oravan lisäksi tunnettuja sienenpurijoita ovat poro ja metsäpeura. Niille sienet ovat luonteva ruokavalion jatke, onhan niiden tärkeintä talviravintoa jäkälä, joka itsekin on isolta osin sieni.

Sieniä maistelevat ainakin satunnaisesti myös valkohäntäkauriit ja jopa jotkin petoeläimet, kuten näätä. Enimmäkseen tatit, kärpässienet ja kumppanit saavat kuitenkin jäädä omaan arvoonsa.
Ehkä selitys on monien sienten myrkyllisyys. Toisin kuin marjojen ja hedelmien, sienten ei ole tarkoitus tulla syödyiksi. Niiden etujen mukaista on pysyä ehjinä ja levittää itiönsä ilmoille. Niinpä niistä monet ovat vähintään lievästi, usein tappavastikin myrkyllisiä.

Eläinten on joko tunnistettava myrkyttömät lajit tai niille on evoluution myötä kehityttävä vastustuskyky myrkyille. Voi olla, että sienet eivät yksinkertaisesti ole tarpeeksi runsaita tai ravitsevia, jotta vaivannäkö kannattaisi.

Kolmas vaihtoehto on syödä sieniä vain pieniä määriä, lajeja vaihdellen. Näin mitään yksittäistä myrkkyä ei pääse kertymään hengenvaarallista määrää. Ja niinhän eläimet näyttävät tekevänkin.
Sienten todellisia saalistajia ovat pienemmät eläimet, kuten sienisääsket ja etanat. Ne eivät kylmillä keleillä juuri liiku, joten keskitalven suppilovahverot ovat onnekkaita. Ne saavat levittää seuraavan sukupolven itiöt maailmalle kaikessa rauhassa.

Oravan lisäksi tunnettuja sienenpurijoita ovat poro ja metsäpeura.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 1.2.2018 julkaistusta lehdestä

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.