KSM Itäpoiju 2017

Sattuuko kalaan?

Kalansaalis lopetetaan mahdollisimman tuskattomasti, myös kalastuskilpailussa. Kuva: Maija Karala

Maija Karala

Tulossa olevien SM-pilkkikisojen ympärillä kuohuu. Tänä vuonna astuu voimaan sääntömuutos, jonka mukaan jäälle nostetut kalat on lopetettava välittömästi. Järjestäjille on vyörynyt negatiivista palautetta.

Osa kalastajista pitää vaatimusta kohtuuttomana esimerkiksi, koska kalojen käsittely kylmin sormin on hankalaa tai ahventen piikeistä voi tulla ikäviä iho-oireita, kertovat Ylen uutiset.

Eläinsuojelulain mukaan eläimelle on kuitenkin kiellettyä aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Hidas tukehtumiskuolema voidaan varmasti laskea tarpeettomaksi, jos se tapahtuu vapaa-ajankalastuksen yhteydessä lopetuksen vaivalloisuuden vuoksi.

Oleellinen kysymys onkin, kärsiikö kala. Jos järviemme eväkkäät ovat tiedottomia automaatteja, ei tuskan aiheuttamisesta ole syytä kantaa huolta.

Toisen olennon päähän ei voi mennä sen tunteita kokemaan, eikä kalalta voi kysyä. Epäsuoria tutkimuskonsteja kuitenkin on, eivätkä niiden tulokset ilahduta kalastajia.

Tutkimuksissa kaloille on aiheutettu kipua esimerkiksi ruiskuttamalla niiden herkkiin huuliin mehiläisen myrkkyä. Tähän käsittelyyn kala reagoi tavalla, joka tuntuu tutulta jokaiselle ampiaisenpiston herkkään paikkaan saaneelle. Se lakkaa syömästä, hankaa varovasti huuliaan pohjaan, hengittää nopeasti ja väliin pysähtyy heijaamaan itseään edestakaisin evillään.

Heijaamisen tiedetään ihmisillä ja muilla nisäkkäillä vapauttavan aivoissa pieniä määriä endorfiineja, jotka helpottavat kipua tai ahdistusta.

Entä mitä tapahtuu, jos kalalle annetaan annos morfiinia? Se jatkaa puuhiaan kuin ei olisi koskaan myrkkypistosta saanutkaan.

Skeptikoiden mukaan tämä ei ole lopullinen todiste kalojen kivuntunnosta. Kaloilta nimittäin puuttuu aivojen osa nimeltä neokorteksi, joka ihmisillä on välttämätön kivun tuntemiselle. Se puuttuu myös linnuilta, mutta niiden kyky tuntea kipua ei ole kiistanalainen. Linnuilla muiden aivojen osien katsotaan hoitavan samat tehtävät.

Vaikka lopullista totuutta kalojen kärsimyksestä ei ole vielä kuultu, ovat todisteet niiden tunteiden puolella. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti pitäisi käyttäytyä kuten kalat tuntisivat, ellei toisin todisteta. Pilkkikisojen järjestäjät ovat siis vain toimineet kuten vastuullisen tapahtumajärjestäjän pitää. Hyvin tehty!

Eläinsuojelulain mukaan eläimelle on kuitenkin kiellettyä aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 22.3.2018 julkaistusta lehdestä

Sää
Plus-tilaus
SPM –
TS rekry

mita

seuratoiminta

GUIDE

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.