Käärmeet oudoissa paikoissa

0
Poikkeuksellinen hellejakso on matelijoiden mieleen, mutta saattaa saada ne liikkumaan epätavallisissa paikoissa. Kuva: Maija Karala

Maija Karala

Pitkä ja poikkeuksellinen hellejakso on sekoittanut suomalaiset ja tuonut luontoon heinäkuun tunnun jo toukokuussa. Kuumuus on saanut eläimetkin käyttäytymään epätavallisesti.

Yksi seuraus saattavat olla viime viikkoina Uudenkaupungin golfkentällä liikkuneet käärmeet. Sekä rantakäärmeitä että kyitä on lukijoiden mukaan nähty paikalla tavallista enemmän.

Tuskin käärmeiden määrä on kuitenkaan kasvanut. Kaikenlaisten matelijoiden kannat ovat Suomessa laskusuunnassa, jotkut huolestuttavankin nopeasti. Syynä on sopivien elinpaikkojen ja talvehtimispesien tuhoutuminen rakentamisen ja maankäytön vuoksi, ja kyyn tapauksessa myös tappaminen.

Helle on kuitenkin voinut muuttaa käärmeiden käyttäytymistä. Tavallisesti ne viettävät viileämmän kevätkauden paahteisilla paikoilla lähellä talvehtimispesiään, ja siirtyvät sieltä kesämaisemiinsa. Poikkeuksellinen lämpö on voinut ajaa ne liikkeelle tavallista aikaisemmin ja epätavallisiin paikkoihin. Se taas aiheuttaa kohtaamisia ihmisten kanssa paikoissa, joissa niitä ei yleensä tapahdu.

Kyse voi olla osin myös sattumasta. Parikin näkyvälle paikalle asettunutta käärmettä, jotka toistuvasti osuvat ihmisten kulkureitille, voivat tuottaa vaikutelman valtavasta matelijamäärästä.
Syytä suurempaan huoleen ei kuitenkaan ole. Pääosin käärmeet ovat golfkentällä rauhanomaisia naapureita, jopa hyödyllisiäkin. Etenkin kyyt syövät jyrsijöitä, jotka aiheuttavat harmia kaivamalla kolojaan kenttään.

Jyrsijäkantoja kutistaessaan kyy myös suojaa ihmisiä puutiaisilta. Matelija-asiantuntija Timo Paasikunnas on arvioinut, että yksi kyy pistelee myyrien mukana joka kesä poskeensa parisataa puutiaisen nymfiä eli nuoruusvaihetta.

Ehkä kyyn läsnäolon voisi ajatella pikemminkin parantavan kuin heikentävän ihmisten turvallisuutta. Suomessa puutiaisaivokuumeeseen kuolee keskimäärin yksi ihminen vuodessa, mikä on melkoisesti enemmän kuin kyynpureman aiheuttama yksi kuolema noin kolmessakymmenessä vuodessa.

Rantakäärmettä kiinnostavat enemmän sammakot ja pikkukalat, joten se ei ole ihmisen kannalta yhtä hyödyllinen – mutta eipä myrkyttömästä rantakäärmeestä mitään harmiakaan ole, ihmisille eikä kotieläimille.

Helle on voinut muuttaa käärmeiden käyttäytymistä.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 31.5.2018 julkaistusta lehdestä

Lue myös:  Kesäpäivän kiusankappaleet