KSM Itäpoiju 2017

Luonnon herkkupöytä

Kaikkialla rehottava vuohenputki yksi parhaista villivihanneksista. Kuva: Maija Karala

Maija Karala

Pitkän harmaan talven jälkeen on ihanaa, kun maisema alkaa vihertää. Seuraavien viikkojen aikana on paitsi kaunista, myös hyvä aika kokeilla uusia makuja. Villiyrtit ovat nimittäin parhaimmillaan.

Villiyrtti – eli villivihannes, tai alan harrastajien suussa horta – tarkoittaa luonnonvaraista kasvia, joka kelpaa syötäväksi.

Ruokakaupan vihannestiskiin tottuneelle nykyihmiselle villiyrtit voivat tuntua hankalilta. Niitä ei ole jalostettu makeiksi ja satoisiksi, kuten salaatteja ja porkkanoita, vaan melkein kaikki muuttuvat kesän mittaan puiseviksi ja kitkeriksi. Ja ne kasvavat luonnossa ikävästi sekaisin pahanmakuisten ja myrkyllisten kasvien kanssa.

Luonnonkasvien joukossa on kuitenkin kokeilemisen arvoisia makuja. Vitamiinien ja muiden terveellisten yhdisteiden määrässä ne ovat viljelykasveihin verrattuna aivan omaa luokkaansa! Lisäksi ne ovat tietenkin ilmaisia, ja keräillessä tulee vieläpä ulkoiltua.

Parasta syötävää ovat viheliäisimmät rikkaruohot. Juuri nyt maasta versovat maitohorsman alut, joita voi käyttää kuten parsaa. Vuohenputken nuoret lehdet ovat monipuolisia lehtivihanneksia, joiden maku on jossakin porkkanan ja tillin välimaastossa. Ne sopivat kylmiin ja lämpimiin, suolaisiin ja makeisiin ruokiin.

Salaatin sekaan voi silputa myös vaikkapa voikukkia ja poimulehtiä suoraan nurmikolta. Molemmat koostuvat tosiasiassa suuresta määrästä samannäköisiä lajeja, joiden makukin vaihtelee. Jos ensimmäinen on pahaa, kannattaa kokeilla vielä toisesta puskasta ennen kuin tuomitsee koko kasvin.

Myös puut tarjoavat keväällä makuelämyksiä, mutta niiden keräilyyn tarvitaan maanomistajan lupa. Koivun nuoria lehtiä voi käyttää jälkiruokien mausteena, ja tuoreita oksia varpupaistin alusena uunissa. Kuusenkerkistä keitetty siirappi on herkullista, ja aivan nuorissa pihlajanlehdissä on kiehtova manteliliköörin maku.

Ennen keräilyä kannattaa kuitenkin varmistaa, että lajintunnistus on hallussa. Suomen luonnossa on myös vaarallisen myrkyllisiä kasveja. Älä myöskään kerää kasveja vilkkaan maantien laidasta tai suositulta koiranpissatuspaikalta.

Villivihannesmetsällä on hyvää käytöstä olla repimättä mukaansa koko kasvustoa – paitsi tietenkin, jos ruoan kerääminen on samalla rikkaruohontorjuntaa!

Juuri nyt maasta versovat maitohorsman alut, joita voi käyttää kuten parsaa.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 17.5.2018 julkaistusta lehdestä

Sää
Plus-tilaus
SPM –
TS rekry

mita

seuratoiminta

Summeri 2018

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.