KSM Itäpoiju 2017

Hietasisiliskon jäljillä

Hietasisiliskon tunnistaa keskeltä vaaleista täplistä. Tämä naaras on kehittyvistä munista pullea.                 Kuva: Maija Karala

Maija Karala

Viime viikonloppuna tapasin Paimiossa eläimen, jota Suomessa ei pitänyt ollakaan: kauniin rengaskuvioisen hietasisiliskon. Laji raportoitiin Lounais-Suomessa ensi kertaa vuonna 2014. Vielä ei ole varmuutta, onko se täällä luonnostaan vai ihmisten mukana kulkeutuneena vieraslajina.

Hietasisilisko eroaa tavallisesta sisiliskosta, mutta sen verran hienovaraisesti, että se jää helposti tunnistamatta. Hietasisilisko on jykevärakenteinen ja sen selässä on tyypillisesti tummareunaisia silmätäpliä. Keväällä koiraiden kyljet muuttuvat komean ruohonvihreiksi.

Elinpaikakseen hietasisilisko tarvitsee nimensä mukaisesti hiekkaa. Kuivat nummet tai vaikkapa hiekkakuopan laidat kelpaavat. Tarjolla on oltava sekä paljasta hiekkaa että tiheää kasvillisuutta, vaikkapa sianpuolukkaa tai kanervaa.

Kotoisen sisiliskon naaras hautoo munat sisällään ja synnyttää poikaset sikiökalvon kaltaisen ohuen munankuoren sisällä. Hietasisilisko sen sijaan munii munansa hiekkaan kaivamaansa koloon, missä auringon lämpö saa hautoa ne. Juuri näihin aikoihin naaraat kaivelevat koloja kehittyviä muniaan varten.

Mikään erityisen eksoottinen vieras hietasisilisko ei Suomessa ole. Se jopa esiintyi maassamme viime vuosisadalla – ennen Karjalan luovutusta. Rajantakaisen Karjalan lisäksi lisko elelee esimerkiksi Virossa, Etelä-Ruotsissa ja suuressa osassa Keski-Eurooppaa.

Ei siis ole mahdotonta, että hietasisilisko on ollut Lounais-Suomessa iät ja ajat, mutta jäänyt tähän saakka tunnistamatta. Toistaiseksi se on kuitenkin luokiteltu vieraslajiksi: vaikuttaa todennäköisemmältä, että se on saapunut ihmisten tuomana, ehkä salamatkustajana rakennusmateriaalin, eläinrehun tai vastaavan tavaran mukana.

Ensimmäisen löydön jälkeen matelijaharrastajat ja -tutkijat ryhtyivät varta vasten etsimään hietasisiliskoja. He ovatkin löytäneet niitä usealta lounaissuomalaiselta paikkakunnalta, muun muassa Laitilasta. Toistaiseksi havaintoja ei ole Uudestakaupungista, mutta sehän ei tarkoita, etteikö Suomen uusin lisko täällä asustelisi.

Hiekkaisilla paikoilla liikkuessa kannattaakin pitää silmät auki oudonnäköisten liskojen varalta. Havainnot voi ilmoittaa Suomen Lajitietokeskuksen laji.fi-tietokantaan.

Elinpaikakseen hietasisilisko tarvitsee nimensä mukaisesti hiekkaa.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 14.6.2018 julkaistusta lehdestä

Sää
Plus-tilaus
SPM –
TS rekry

mita

seuratoiminta

Summeri 2018

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.