KSM Itäpoiju 2017

Väärinymmärretty ampiainen

Ampiainen ei pistä, ellei koe itseään tai pesäänsä uhatuksi. Kuva: Maija Karala

Maija Karala

Tapa jos mahdollista!

Näin kehottaa viime viikkoina sosiaalisessa mediassa kiertänyt humoristinen opas pistiäisten tunnistukseen. Mehiläiset ja kimalaiset opas esittelee hyväntahtoisina, söpöinä pölyttäjinä, mutta ampiaisen pelkkänä tihulaisena, josta ei ole hyötyä kenellekään. Onkohan asia tosiaan näin?

Kuten näissä tapauksissa usein, ampiaisenkin huono maine perustuu ennen kaikkea tiedon puutteeseen.

Tähän aikaan vuodesta ampiaisia tapaa kaikkein varmimmin pörisemässä kukissa. Joskus näkee väitettävän, että ne eivät kuitenkaan pölytä kukkia, koska niiden karvattomaan vartaloon siitepöly ei tartu. Tämän väitteen esittäjä ei ilmeisesti ole katsonut ampiaista kovinkaan läheltä. Sen koko vartalo on hennon karvoituksen peitossa.

Ampiaiset tosiaankin pölyttävät, mutta kuinka paljon, sitä ei kukaan tiedä. Niitä on nimittäin tutkittu paljon vähemmän kuin söpömpiä sukulaisiaan. Sen verran kuitenkin tiedetään, että tietyille luonnonkukille, kuten rauhoitetulle lehtoneidonvaipalle, ne ovat jopa tärkeimpiä pölyttäjiä.

Hyötykasveista esimerkiksi vadelmankukissa ampiaisia pörrää runsain mitoin. Ehkä suurikin osa loppukesän vadelmasadosta on näiden hyljeksittyjen keltatakkien ansiota.

Mutta eivät ampiaisten työt siihen lopu. Ne myös saalistavat pienempiä hyönteisiä, eivät itselleen, vaan lapsilleen. Ampiaisten toukat ovat nimittäin lihansyöjiä. Ampiaispesään kannetaankin kesän mittaan aika liuta kirvoja, toukkia ja muita pikkuotuksia, joista monet ovat puutarhojen ja viljelysten tuholaisia.

Toukkien ravinnoksi kelpaa myös isompien eläinten liha. Ampiaiset ovatkin osa luonnon siivouspartiota, joka tehokkaasti paloittelee ja siistii pois eläinten raadot.

Toki ampiaisista on harmiakin. Ne rakentavat pesiään joskus epäkäytännöllisiin paikkoihin, kuten terassin ovenpieleen tai mökin ulkohuussiin. Ne pistävät herkemmin kuin mehiläiset, joten etenkin pistoille allergiselle ne ovat pelottavia naapureita.

Vaarallisiin paikkoihin rakennetut pesät onkin parasta tipauttaa alas mahdollisimman varhain, ennen kuin yhdyskunnassa on tuhansia työläisiä. Muuten ampiaisten vainoamiseen tai vihaamiseen on turha käyttää energiaa.

Ne ovat hyödyllinen osa Suomen luontoa ja haluavat vain elää rauhassa, kuten kaikki muukin.

Ehkä suurikin osa loppukesän vadelmasadosta on näiden hyljeksittyjen keltatakkien ansiota.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 7.6.2018 julkaistusta lehdestä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.