KSM Itäpoiju 2017

Mistelinoksan alla

Misteli on pallomainen kasvusto lehtipuun oksassa. Kuva: Maija Karala

 

Maija Karala

Misteli, ikivihreä loiskasvi, on suomalaisille tuttu lähinnä Asterix seikkailee -sarjakuvista ja amerikkalaisesta jouluviihteestä. Suomalaisessa kansanperinteessä misteli ei ole esiintynyt siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei ole kasvanut luonnonvaraisena Suomessa.

Vuonna 2016 misteliä kuitenkin yllättäen löytyi Turusta, erään parkkipaikan laidalta lähellä Ruissaloa. Sen jälkeen kasvi on putkahtanut esiin myös omakotitalon pihalla Jokioisissa. Näyttää siltä, että Suomen luontoon on rantautumassa uusi kasvilaji. Se voi hyvin kasvaa jo muuallakin Lounais-Suomessa kenenkään huomaamatta.

Misteli on kyllä hyvä leviämään, eikä sen ole tarvinnut tulla kovinkaan kaukaa. Se kasvaa laajalti Keski-Euroopassa, lähinnä meitä Tukholman tietämillä.

Siemenet leviävät lintujen mukana. Kun linnut syövät mistelin valkoisia marjoja, erittäin tahmean liman peittämät siemenet tarttuvat niiden höyheniin ja koipiin – joko ennen tai jälkeen ruoansulatuskanavassa käynnin, mistelille sillä ei ole juuri merkitystä.

Muuttolintujen mukana siemenet voivat kulkeutua kauaskin. Suomeen lentää lintuja, jotka aivan varmasti ovat matkoillaan syöneet mistelinmarjoja. Esimerkiksi kulorastas on niille niin perso, että sen tieteellinen lajinimi viscivorus tarkoittaa kirjaimellisesti ”mistelinsyöjää”. Ainoa syy, miksi misteliä ei ole kasvanut Suomessa jo aiemmin lienee se, että ilmasto on vasta viime vuosina lämmennyt sille kelvolliseksi.

Jos kaikki menee hyvin, mistelinsiemen löytää lopulta itsensä sopivan isäntäkasvin oksalta. Siihen tarkoitukseen kelpaavat ainakin lehmus, poppeli, vaahtera, pihlaja ja jotkin hedelmäpuut. Siemenestä kasvavat imujuuret porautuvat hitaasti isäntäpuun kuoren läpi ja luikertelevat sen sisään.

Misteli on puoliloinen. Se kyllä yhteyttää itse vihreillä lehdillään, mutta tarvitsemansa ravinteet ja osan vedestä se ottaa isäntäkasvistaan. Mitään merkittävää haittaa siitä ei kuitenkaan näytä isännälleen olevan.

Kesällä misteli katoaa isäntäpuun lehvästön sekaan ja sen löytäminen vaatii tarkkaa silmää. Talvella se kuitenkin näkyy kauas, sillä sen paksut, pitkulaiset lehdet ovat vihreitä vuoden ympäri. Kiehtovan kasvin varalta kannattaa pitää silmät auki kaikkina vuodenaikoina.

Muuttolintujen mukana siemenet voivat kulkeutua kauaskin.

Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 12.7.2018 julkaistusta lehdestä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sää
Plus-tilaus
SPM –
TS rekry

mita

seuratoiminta

Summeri 2018

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.