Peurakannan kasvulle tehtävä stoppi

0

Metsissä, pelloilla ja maanteiden varsilla oleskelevat valkohäntäpeurat herättävät ihastusta ja vihastusta. Jälkimmäisen reaktion määrä on viime vuosina kasvanut, jos mittarina käytetään yleistä kansalaiskeskustelua toreilla, turuilla ja mediassa.

Siro ja suurisilmäinen eläin tuo mieleen Walt Disneyn luoman sankarillisen Bambi-satuhahmon, mutta oikeassa elämässä valkohäntäpeura aiheuttaa ympäristössään paljon vahinkoa. Ne tekevät tuhoa kotipuutarhoissa ja levittävät puutiaisia.

Peurat ovat osallisina myös noin 3000 kolarissa vuosittain. Vuoden 2017 kaikkien hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat Liikenneviraston mukaan 63,5 miljoonaa euroa.

Syyksi peurakunnan kasvuun on esitetty niin ilmaston lämpenemistä kuin peurojen talviruokintaakin. Varsinais-Suomeen on myönnetty syyskuun alussa alkaneelle metsästyskaudelle 12 667 valkohäntäpeuran- ja 1648 hirvenpyyntilupaa.

Viime metsästyskaudella Varsinais-Suomen riistakeskuksen alueella kaadettiin 13 496 valkohäntäpeuraa ja 3 496 metsäkaurista.

Peuravihan leviämiselle parasta ehkäisyä on huolehtia siitä, että kanta ei pääse räjähdysmäisesti kasvamaan. Pitää myös muistaa, että eläimet kuuluvat luontoon ja autoilijoiden on otettava ne maanteillä huomioon.

Riista-aitoja ei saada joka paikkaan, mutta kaasujalan hillitsemisellä vältyttäisiin monilta kolareilta. Hirvistä tai peuroista varoittavia liikennemerkkejä ei ole pystytetty teiden varsille huvin vuoksi. Ne kertovat yleensä eläinten kulkureiteistä, jotka ovat onnettomuuksille alttiita paikkoja.

Riista-aitoja ei saada joka paikkaan.

Lue myös:  Rankka, mutta tärkeä paikallinen lukukokemus