KSM Itäpoiju 2017

Hyvä ja halpa – keltaista riistanauhaa säikkyy sekä peura että autoilija

Keltaista riistanauhaa vedetään pahimpiin hirvieläinkolaripaikkoihin. Peura pelästyy tuulessa väpättävää nauhaa ja muuttaa reittiään. Myös autoilijan on syytä hiljentää riistanauhan kohdalla. Tero Uoti (vas.) ja Teppo Laaksonen korjaavat rikki mennyttä nauhaa Kustavintiellä.

Keltainen riistanauha vilkkuu puskien välistä Kustavintiellä. Nauha katkaisee valkohäntäpeuralta suoran reitin maantielle ja varoittaa samalla autoilijaa mahdollisesta peuravaarasta.
Nauha kerää kiitosta Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistyksiltä. Sitä käytetään lähes jokaisen alueella, ja vaikutukset ovat pääsääntöisesti hyviä.
– Saan selkeitä viestejä maakunnasta, että riistanauha-alueilla on hirvieläinvahinkoja vähemmän, sanoo Varsinais-Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson.

Kaikkia hirvieläinkolareita karkotenauhalla ei voida välttää, mutta halpa rulla maksaa itsensä nopeasti takaisin, jos muutamakin kolari jää tapahtumatta.
– Muutamalla tuhannella eurolla saa valtavan kasan riistanauhaa. Käytännössä se ei maksa mitään. Jos sillä saa pelastettua, että yksikin auto välttää lunastukseen menemisen, voi säästää jo kymmeniä tuhansia euroja, laskee Hermansson.
Kokonaisuudessaan peurakolarimäärät ovat nousussa nauhoista huolimatta. Maakunnan riistanhoitoyhdistysten yleinen näkemys on, että ilman nauhoja kolareita olisi vielä enemmän.

 

METSÄSTYSSEURA Eräveikkojen Teppo Laaksonen, Timo Santanen ja Tero Uoti korjaavat poikki mennyttä nauhaa Kustavintiellä Vehmaalla.
– Viime syksynä laitoimme nauhaa tähän ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen hirvieläinkolareita ei ole alueella sattunut. Tai oliko niin, että yksi kolari on ollut, muistelee Laaksonen.
Riistakeskuksen Hermansson muistuttaa, että karkotenauhan vaikutuksen suora mittaaminen on vaikeaa. Alueiden hirvi- ja peurakanta vaihtelee, myös liikenne, hakkuut ja peltokasvit vaikuttavat kannan liikkeisiin ja mahdollisiin kolareihin.
Kolariherkillä alueilla usein myös metsästetään tehostetusti.

Kustavintiellä nauhan vaikutukset ovat joka tapauksessa olleet erinomaisia.
– Kolarit ovat vähentyneet rajusti. Sen tiedämme jo siitä, että eläinten lopetuskeikat ovat vähentyneet. Myös autoilijat ovat huomanneet vaaran paikat, kertoo Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Mantere.
Yhdistyksen kirjanpidon mukaan kolareita alueen nauhoitetuilla teillä on viimeisen vuoden aikana tapahtunut neljä kappaletta, kun taas nauhoittamattomilla osuuksilla kolareita on ollut 186 kappaletta.
– Kolareita on nauhoitetulla alueella noin 0,6 kappaletta kilometriä kohden, kun merkitsemättömällä alueella kolareita on ollut noin 1,8 kappaletta kilometriä kohden, sanoo Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Lohimies.
Hänen mukaansa seitsemän kymmenestä nauha-alueesta on sellainen, että yhtään kolaria ei ole vuoden aikana sattunut. Nauhat on laitettu nimenomaan osuuksille, joissa aikaisemmin on sattunut kolareita.

Yhdistyksen alueella nauhaa on erityisesti Kustavintiellä, Vehmaan Y-tiellä sekä Taivassalo–Lokalahti-välisellä tieosuudella. Nauhaa on kilometrikaupalla, mutta ei yhtenäisesti.
– Emme pysty pysäyttämään hirvieläimiä nauhalla, mutta voimme yrittää ohjata niiden reittiä pois tiheäkasvuisilta alueilta kohti aukioita, kuvailee Mantere.
Mantere muistuttaa, että nauhojen vaikutusta pitää seurata. Peurojen reitti saattaa nopeasti muuttua esimerkiksi porkkana- tai orasmaan perässä.
– Hirvi ja peura lähtevät syötävän perään. Jos tien vieressä kasvaa porkkanaa tai sokerijuurikasta tai siinä on hyvä oras, niin se on näille eläimille kuin paikallinen McDonald’s, naurahtaa Mantere.

 

 

VARSINAIS-SUOMESSA on levitetty viime syksystä lähtien riistanauhaa tehostetusti teiden varsille peurakannan kasvun vuoksi.
Riistakeskuksen Jörgen Hermansson muistuttaa, että karkotenauhan vaikutuksen suora mittaaminen on vaikeaa. Alueiden hirvi- ja peurakanta vaihtelee, myös liikenne, hakkuut ja peltokasvit vaikuttavat kannan liikkeisiin ja mahdollisiin kolareihin.
– Yksittäisellä paikalla hirvieläinkolareiden määrä on aina pieni. Jos viime vuonna jollain tietyllä osuudella sattui neljä peurakolaria ja tänä vuonna kolme, on vaikea sanoa, johtuuko vaikutus riistanauhasta, muotoilee Hermansson.
Hän muistuttaa, että kolariherkillä alueilla usein myös metsästetään tehostetusti.

 

 

KEVÄÄN ja alkukesän kolaritilastoista voidaan päätellä, että peuroja on Varsinais-Suomessa enemmän kuin ennen. Riistakeskuksen mukaan viime vuoden 13 000 peuran saalis ei riittänyt vähentämään kantaa. Jörgen Hermansson arvioi, että vähennykseen tarvitaan noin 15 000 peuran kaato.
Viime syksynä Varsinais-Suomen Ely-keskus lahjoitti lavallisen riistanauhaa riistakeskukselle, joka jakoi sen eteenpäin riistanhoitoyhdistyksille. Tämän jälkeen riistakeskus on hankkinut nauhaa ja turvautunut jälleen paikallisiin metsästäjiin, jotka ovat asentaneet nauhat teiden varsille.
– Tärkeintä tässä oli se, että paikallinen tienhoitoviranomainen suhtautuu niin positiivisesti nauhan laittamiseen. He näkevät, että hyötysuhde on niin suuri, kommentoi Hermansson.

Riistanhoitopiirin viimeisin tilaus oli 160 rullaa, joissa jokaisessa on 300 metriä nauhaa. Tästä satsista nauhaa riittää siis noin 50 kilometrille.
– Peura huomaa, että jokin väpättää metsässä. Eläin on laiska ja väistää varmuuden vuoksi, kuvailee Hermansson.
– Osa ei reagoi nauhaan ja muut lähtevät ehkä myöhemmin seuraamaan tätä rohkeaa yksilöä. Mutta, jos joka toinen tai joka kolmas eläin väistää, siitä syntyy jo nauhan vaikutus.
Hermanssonin mukaan pahoja kolaripaikkoja ovat tieosuudet, joissa metsä on lähellä kummallakin puolella tietä.
Nauhan avulla eläintä yritetään ohjata avoimemmasta paikasta tien yli. Näin autoilija todennäköisesti huomaa peuran helpommin.

 

 

Riistanauhasta sanottua

  • Yhden kolarin hinnalla saa paljon keltaista nauhaa. Pöytyän riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja Hannu Aalto.
  • Totuus on tietysti se, että nauhat siirtävät ongelman jonnekin muualle. Mutta siellä on toivottavasti parempi näkyvyys. Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Tiainen.
  • Kaiken kaikkiaan peurakantaa on syytä saada alemmas. Se on myös paras keino vähentää peurakolareita. Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö.
  • Kolarit ovat lisääntyneet, peurakanta on niin iso. Salontiellä ja Jokioistentiellä on paikkoja, joissa nauhaa voisi käyttää. Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarkko Nyström.

 

Valkohäntäpeurat kirmailevat valtatien läheisyydessä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Syyskuun peurasaalis nousi kaksinkertaiseksi

Syksyn peurajahti on alkanut Varsinais-Suomessa vauhdikkaasti. Maakunnassa on ammuttu syyskuussa yli 1 800 valkohäntäpeuraa, kun vuosi sitten luku jäi alle 800:n.
Laki sallii toista vuotta peräkkäin peurajahdin kyttäämällä syyskuussa. Maakunnan riistakeskus on kehottanut alueen metsästysseuroja käyttämään mahdollisuutta hyväksi, sillä alueella pitäisi kaataa peuroja selvästi viime vuotta enemmän.
Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen alueella kaadettiin viime kuussa yli 180 peuraa, kun vuosi sitten luku oli 53.
Vakka-Suomessa kyttäysjahti on suunnattu erityisesti pelloille, joissa hirvieläimet ovat tehneet vaurioita viljelyksille.
– Yritimme poistaa peltojen läheltä rohkeimpia eläimiä. Erikoisviljelykset kiinnostavat hirvieläimiä. Vakka-Suomessa himotuin kohde lienee porkkanapelto, kuvailee riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Mantere.

 

 

Riistanauhakuvat: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

Video: Johanna Käkönen ja Juha Paju, Turun Sanomat.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sää
Plus-tilaus
SPM –
TS rekry

mita

seuratoiminta

GUIDE

Ugin SRK
UKS Tutustumistarjous
Digilehti

Lue Uudenkaupungin Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

Osta irtonumero
Tilaa digilehti
Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.