Merikotka on tuttu näky myös Uudenkaupungin seudulla.
Merikotkan kanta on vahvistunut
Uudenkaupungin Sanomat 13.7.2010 00:00:01
Suomen merikotkakanta vahvistuu onneksi vakaasti. WWF:n merikotkatyöryhmän laskentojen mukaan merikotkat ovat saaneet tänä kesänä 314 poikasta. Vaikka tulos jää hieman alle viime vuoden ennätyksen, sitä voidaan pitää erinomaisena.
Varsinais-Suomessa merikotkien reviirejä on 93. Pesintöjä onnistui tänä vuonna 58 ja poikasia syntyi Varsinais-Suomessa 91.
Merikotka on tuttu näky myös Uudenkaupungin seudulla, jopa keskustan liepeillä ilmassa kaartelee ajoittain merikotka.
WWF:n merikotkatyöryhmän keräämien tietojen mukaan maamme merikotkat ovat saaneet tänä vuonna 314 poikasta. Poikasmäärä on toiseksi suurin koko 1970-luvulla alkaneen suojelutyön aikana. Viime vuonna poikasia varttui 349.
Kuluvan pesintäkauden aikana asuttuja merikotkan reviirejä todettiin yhteensä 336 kappaletta, mutta vain hieman runsaat 60 prosenttia eli 209 merikotkaparia onnistui pesinnässään. Vuonna 2009 onnistuneita pesintöjä oli 230. Kun poikasia on paljon, vaihtelee niiden koko myös runsaasti.
Viime vuosina uusia haasteita merikotkalle on tuonut tuulivoiman kiihtyvä rakentaminen. Merikotkat voivat erityisen helposti törmätä tuulivoimalan lapaan, mikäli turbiini on sijoitettu harkitsemattomasti sen pesimäalueelle. Toukokuun lopulla WWF julkaisi ohjeen mahdollisten merikotkien törmäysten estämiseksi. WWF kannattaa tuulivoiman rakentamista, mutta edellyttää, että paikat valitaan erityisellä huolella uhanalaisia lajeja kunnioittaen.
Välttämällä pesien lähiympäristöjä, saalistuspaikkoja ja lentoreittejä voidaan tuulivoimaloiden riskejä merikotkille vähentää ratkaisevasti.
Hallituksen päätös uusiutuvan energian käytön lisäämisestä tarkoittaa useiden satojen tuulivoimaloiden rakentamista saaristoon ja rannikkoalueille, missä myös merikotkat asustavat. WWF:n ohjeet on tarkoitettu energiayhtiöiden, suunnittelijoiden ja kaavoittajien käyttöön.
Kaikkein pienimmillään merikotkakanta oli 1970-luvun alussa, jolloin Suomessa pesi vain viisi lintuparia saariston suurilla metsäisillä saarilla, Houtskarissa, Iniössä ja Kustavissa. Poikasia ei kaikkina vuosina syntynyt lainkaan.
Suurin syy merikotkien katoon olivat ympäristömyrkyt, DDT ja PCB. Myrkkyjen vaikutuksesta kotkanmunan kuori oli niin ohut, että hautovan emolinnun paino rikkoi munan. Lintujen lisääntymistä häiritsivät myös salametsästys ja pesien tuhoaminen.