Kansallispuisto perustetaan, jos hallituksen kanta toteutuu
Uudenkaupungin Sanomat 23.6 2010 16:16:22
Valtioneuvostossa käsiteltiin eilen hallituksen esitystä laiksi Selkämeren kansallispuistosta. Selkämeren alueelle perustetaan kansallispuisto, oli valtioneuvoston kanta. Lopullisesti asiasta päättää eduskunta syksyllä.
Perustettavan Selkämeren kansallispuiston omistaa valtio ja sen pinta-ala on noin 91 200 hehtaaria. Vesialueiden osuus pinta-alasta on noin 89 660 hehtaaria.
– Selkämeren kansallispuiston perustamisella turvataan erityisesti vedenalaisten luontotyyppien sekä näillä esiintyvien luonnonkalakantojen säilymistä, perusteluissa todetaan.
– Puiston rauhoitussäännöksissä turvataan erityisesti kalastuksen toimintaedellytysten säilymistä alueella. Tähän liittyen kansallispuistossa on tarkoitus sallia muun muassa harmaahylkeen metsästys ja merimetsokantojen sääntely, lakiesityksessä luvataan.
Pyhärannan kunnanjohtaja Pauliina Sarilo ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Heimo Mäki-Tanila eivät ole vakuuttuneita lupauksista.
– En todellakaan, sen verran harkinnanvaraista ja ympäripyöreää tekstiä se on. Sitä voidaan tulkita monin eri tavoin,sanoo Sarilo.
”Katastrofaalista”
Mäki-Tanila on vielä suorasanaisempi.
– Se on katastrofaalista.
Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jouko Högmander vakuutti viime kuussa, että vakkasuomalaisten kuntien ja kalastuspuiston kannattajien käsitykset asiasta oli otettu huomioon lakiesityksessä.
– Vai on kuultu, puhahtaa Mäki-Tanila.
– Kaikki kunnat ovat yksimielisesti vastustaneet hanketta.
Mäki-Tanila nostaa esille saman kummallisuuden kuin Sarilokin. Puolustusvoimien alue Pyhärannan Reilassa on irrotettu kansallispuistosta ja sinne on lisätty melualue.
– Kansallispuisto saa siis toimia puolustusvoimien kovapanosammuntojen maali- ja melualueena. Niinkö ”turvataan erityisesti vedenalaisten luontotyyppien säilyminen”? Puolustusvoimat saa kipata mereen rekkakuormittain ties mitä.
Sattumalta maanantaina ministeri Paula Lehtomäen eduskunnassa tavannut Mäki-Tanila sanoo vaistonneensa ministeristä, mikä tämän kanta asiaan oli.
– Se oli ratkaistu. Nyt sitten tulee uusi hallitus uusinen ministereineen. Pitävätkö vanhojen lupaukset silloin paikkansa?
– Jos pahalle antaa pikkusormensa se vie koko käden. Niin se on. Uudellekaupungille tämä on erityisen paha paikka. Siellä päätös koskettaa isoa joukkoa, jotka saavat elantonsa kalasta ja kalastuksesta.
Högmander selitti jo toukokuussa, ettei syytä huoleen ole.
– Nyt kansallispuistolain ehkä tärkeimpään pykälään on kirjattu hyvin selvästi, että ”ammattikalastuksen säilyminen turvataan elinvoimaisena edistämällä erityisesti luonnonkalakantojen suojelua ja niiden elvyttämistä sekä sääntelemällä kalastukselle haitallisten eläinlajien kantoja".
Uudenkaupungin Vekaran saari ja sitä ympäröivä vesialue eivät kuulu kansallispuistoon, sillä ne ovat yhteisomistuksessa.
– Yleisiä vesialueita kansallispuistossa on supistettu etenkin Uudenkaupungin, Kustavin ja Pyhärannan edustalla. Tätä ovat toivoneet kalatalouselinkeinon edustajat sitä varten, että avomerellä olisi tulevaisuudessa tilaa useille suurille, jopa yli 1000 tonnin kalankasvatuslaitoksille. Tällä hetkellä Uudessakaupungissa on toiminnassa 10 kalankasvatuslaitosta, joiden lupaehtojen mukainen kapasiteetti on 570 tonnia.
Ulla-Maija Paalu