Olen nelipyöräinen henkiöauto, pyydän saada huomauttaa. Nimeni on Isetta, BMW Isetta. Kahvasta kun vääntää, halkean kahtia ja sisääni pääsee kaksi matkustajaa.

Oranssi ilopilleri

Uudenkaupungin Sanomat 29.6 2010 15:05:31

Maanantaina Alisellakadulla liikkuneita ilahdutti pikkuruinen, oranssi ja keltainen kääpiöauto. Auton perässä liehui korkea lasten polkupyörien huomio- ja turvaviiriksi tarkoitettu lippu. Se tuntui sanovan isommille, että huomio, minäkin olen täällä, vaikka vähän matalalla.

Jokainen jalankulkija huomasi pikkuauton ilman viiriäkin ja ihailijoita riitti. Niin miehet, naiset kuin lapset pyörivät rinkiä auton ympärillä. Hyvä, kun eivät taputtaneet pikkuista ajopeliä. Hymyjä riitti.

Takaikkunalla kökötti tyyliin sopivasti olkihattu. Olkihatun alla piileskelee auton nelitahtinen moottori, tilavuudeltaan 250 kuutiota. Ratti on pieni, pyöreä ja valkoinen. Kojetaulussa ei turhan monia mittareita ole.

Teksti kertoi, että BMW Isetta - ajamisen iloa. Totta.

Pikkuauton onnellinen omistaja on Reijo Tiensuu Santtiosta. Hän on hankkinut kääpiöauton Helsingistä 10 vuotta sitten ja siitä pitäen kunnostanut ajokkia. Varaosia on hankittu Saksasta asti.

Miksi ei autoa ennen ole näkynyt uusikaupunkilaista katuelämää piristämässä?

– No kun se on ollut tallissa ja pihalla. Moottoriongelmien takia ei ole ennen päästy liikenteeseen.

Nelipyöräinen
henkilöauto

Nyt vuosimallia 1955 oleva Isetta on taas katsastettu. Katsastusmies ei vaan meinannut uskaltaa ajaa pikkuista. Vuonna 1970 se poistettiin rekisteristä, mutta siellä ollaan taas.

BMW Isettaan mahtuu rinnakkain istumaan kaksi matkustajaa. Ensin täytyy vain keksiä, kuinka autoon pääsee.

Tarkkasilmäinen havaitsi, että etuosassa vasemman ajovalon vieressä on kahva ja alapuolella lintulaudan kokoinen astinlauta. Kun kahvasta väänsi, auto avautui sunnilleen kahtia ja kyytiin pääsi. Vähän kuin olisi mennyt suklaamunaan.

Isetta on virallisesti syntyperältään nelipyöräinen kääpiöauto, jonka kehitti italialainen Iso 1950-luvulla halvaksi "oikean" auton korvikkeeksi kaupunkiliikenteeseen ja lyhyille matkoille. Se oli ketterä ruuhkissa ja helppo pysäköidä pieneenkin tilaan.

– Nykyään bensa on kallista. Siksi täytyi siirtyä pienempään autoon, Tiensuu naureskelee. Kulutus on 3,75 litraa satasella, kun nopeus on 57 kilometriä tunnissa, on valmistaja aikoinaan luvannut. Autolla pääsee kyllä 85 kilometrinkin tuntivauhtia.

Tiensuu kertoo, ettei hänen kääpiöautonsa ole aivan ainutlaatuinen Uudessakaupungissa, sillä Kari Sammalistolla on joskus ollut samantapainen.

– Naurattaa tämä auto itseänikin ja saa se muutkin myhäilemään.

Puhdasta mielihyvää.

Ulla-Maija Paalu