Vesikasvien niittoon olisi hyvä perehtyä ennen töyhön ryhtymistä. Kuvassa etualalla näkyvä järviruoko voidaan hävittää leikkaamalla kasvi mahdollisimman läheltä pohjaa.
Kaisloja ei saa läjittää rantaan
Vesikasvien niitto on sallittua, mutta se täytyy hoitaa sääntöjen mukaan
Uudenkaupungin Sanomat 10.7.2010 00:00:24
Ympäristöministeriön mukaan vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja rantamaisemaa sekä elinympäristö vesieliöille, kaloille ja linnuille. Jos kuitenkin esimerkiksi mökkirannan kaislat alkavat häiritä, niiden niitto tulisi toteuttaa oikeana ajankohtana ja asianmukaisin keinoin ja luvin.
– Esimerkiksi oman mökkirannan kaislojen niitto on sallittua, mutta siitä pitäisi tehdä ilmoitus kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. Lomake, ilmoitus vesirakennustyöstä, on pääosin tarkoitettu ruoppaukseen, mutta samaan lomakkeeseen ilmoitetaan niiton osalta niitettävä ala ja tulevan kasvijätteen määrä, kertoo vs. ympäristösihteeri Tuija Kailaste .
Kasvijätettä ei saa läjittää rantaan tai jättää veteen lojumaan. Kaupungin ympäristönsuojelu seuraa niittoja ilmoituslomakkeiden avulla. Jos lomakkeessa on jotain epäselvää, otetaan ilmoittajaan yhteyttä tai mennään paikan päälle katsomaan. Kailaste pitää tärkeänä, että otetaan etukäteen selvää, mitä lajiketta ollaan niittämässä.
– Jotkin kasvit lisääntyvät verson paloista ja niiden niittäminen saattaa itse asiassa vain kiihdyttää rehevöitymistä.
Kasvilajit reagoivat niittoon eri tavoin
Ilmaversoiset kasvit kuten järviruoko, -kaisla ja -korte voidaan hävittää niittämällä, mutta kasvit tulee leikata niin läheltä pohjaa kuin mahdollista. Lumpeen ja ulpukan tyyliset kasvit voidaan niittää, mutta vahvan juurakkonsa avulla se saattaa kasvaa takaisin. Sen sijaan ahvenvidan tyyliset uposkasvit ovat niitä, joiden kasvu voi kiihtyä niittämisestä.
Tehokkain aika vesikasvien niitolle on heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Jos tarkoitus on niittää useampana kertana kesässä, ensimmäinen niitto olisi tehtävä juuri ennen kasvien kukkimista kesäkuun lopulla ja toistaa se kolmen tai neljän viikon välein.
Kailaste sanoo, että hänen tiedossaan on muutamia vesikasvien niitosta ilmoituksen jättäneitä. Niittoa harkitsevan olisi hyvä puhua vesialueen omistajan kanssa asiasta, jos itse sitä ei omista tai ranta-alueen omistajalle, jos maa-alue on vuokrattu. Usein vesialueen omistajia ovat osakas- tai kalastuskunnat, mutta myös yksityiset henkilöt.
Jos lähellä on luonnonsuojelu- tai natura-aluetta, lupa vesikasvien niittoon pitää kysyä valtiolta eli tässä tapauksessa Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Tärkeintä vesikasvien niitossa on, ettei kasvijätettä saa päästää vesistöön.
– Omalle maalle sen voi kompostoida tai levittää peltoon, jos harjoittaa maataloutta. Märkää jätettä en suosittele polttamaan enkä periaattesta myöskään kuivanutta talvisin. Jätteen voi toimittaa esimerkiksi oksien ja risujen tavoin kaatopaikalle tai ottaa yhteyttä jätehuoltoyrityksiin, toteaa Kailaste.
Elina Ahola