Päätoimittaja Matti Jussila
Maanantai 06. helmikuuta. Nimipäivät: Terhi, Tiia, Teija, Tea, Terhikki
– Mätäkuu on tuttu juttu, totesivat Heikki Laitosalmi ja Jutta Grear Uudenkaupungin torilla.

– Mätäkuu on tuttu juttu, totesivat Heikki Laitosalmi ja Jutta Grear Uudenkaupungin torilla.

Mätäkuu alkaa perjantaina

Varo lasinsiruja

Uudenkaupungin Sanomat 22.7.2010 14:32:12

– Ai nyt se vasta alkaa. Luulin, että heinäkuu on mätäkuu. Turhaan olen sitten pari viikkoa varonut polvennaarmuja, naureskelee Uudenkaupungin torilla espoolainen Jutta Grear , joka isänsä porilaisen Heikki Laitosalmen kanssa tutkisteli torstaina Rauhan muistomerkkiä.

Mätäkuu on ollut hengissä kauan kansan mielissä ja puheissa. Heikki Laitosalmi muistaa jo lapsuudestaan varoituksen: Mätäkuussa pitää varoa lasinsiruja.

– Kaikki mätänee, tulee sateet ja viljat lakoontuu. Mätäkuulla on ja on ollut synkkä maine, kertoo Laitosalmi.

Siriuksen
koirakuu

Mätäkuun perinne juontaa alkunsa tuhansien vuosien takaa muinaisesta Mesopotamiasta, jolloin kesän kuumin aika tunnettiin koiranpäivien nimellä.

Ikivanhan eläinradan kahdellatoista jaksolla on kaikilla ollut omat kuukaudennimensä, jotka ovat vuosisatojen mittaan häipyneet käytöstä ja muistista mätäkuuta lukuun ottamatta. Mätäkuuhan tarkoittaa ajanjaksoa, jona aurinko on Leijonan (Jalopeuran) horoskooppimerkissä, noin 23.7. - 23.8.

Koira, joka Egyptissä ilmoitti koirapäivät alkaneiksi, oli taivaan kirkkain tähti Sirius, Orionin koira.

Pohjoismaihin on mätäkuu-nimityksen tuonut tanskalaisten aikoinaan aikaansaama käännösvirhe. Heiltä meni käännöksessä sekaisin koiraa merkitsevä "rode" ja mätää tarkoittava "roden", ja näin jo muinaisessa Egyptissä koirakuuna tunnetusta ajanjaksosta tuli mätäkuu.

Kitke,
älä istuta

Mätäkuun nimestä ja sen ajoittumisesta kesän lämpimimpään aikaan seurasivat sitten ihan luonnostaan mätänemisen mielikuvat. Hyvin yleisesti uskottiin myös, että monet mätäkuussa tehdyt toimet vaikuttivat tuhoavasti kaikkeen elolliseen. Sitkeät rikkaruohot kannattaa hävittää mätäkuussa, samoin veneväylän tukkivat kaislikot.

Monivuotisia kasveja ei parane mätäkuussa istutella. Niistä ei tule monivuotisia. Tällaisilla kasvillisuuden kuolemiseen liittyvillä uskomuksilla oli eteläisissä koirakuun maissa aivan silminnähtävät todisteet: koiratähden nousua seurasi kesän kuumin kausi ja näivetti luonnon.

Kesän kuuminta aikaa kuviteltiin monessa maassa myös kaikenlaisten syöpäläisten sekä käärmeiden luvatuksi ajaksi. Heinäkuuta on nimitetty käärmekuuksi, ja tuonelan lohikäärme ja ruissusi ovat näyttäytyneet maan päällä juuri mätäkuussa. Mutta nämä tarinat alkavat jo olla niitä mätäkuunjuttuja.

Mätäkuun jutuilla tarkoitetaan kansan suussa heinä-elokuussa kerrottavia, luotettavuudeltaan epämääräisiä uutisia, joita toimituksissa kehitellään kesäisen uutispulan vuoksi.

Tämä juttu ei ole sellainen. Tämä on ihan oikea tuore uutinen, sillä mätäkuu alkaa tänään.

(Lähde: Ajastaika, Wikipedia ja Kustaa Vilkuna Vuotuinen ajantieto)

Leena Huittinen

Keskustelu jutusta
Kerro kaverille
Uutiset
4. helmikuuta
3. helmikuuta
2. helmikuuta
1. helmikuuta
31. tammikuuta
30. tammikuuta
28. tammikuuta
27. tammikuuta
26. tammikuuta
25. tammikuuta
24. tammikuuta
23. tammikuuta
21. tammikuuta
20. tammikuuta
19. tammikuuta
18. tammikuuta
17. tammikuuta
16. tammikuuta
15. tammikuuta
14. tammikuuta
13. tammikuuta
11. tammikuuta
10. tammikuuta
9. tammikuuta
5. tammikuuta
4. tammikuuta
3. tammikuuta
2. tammikuuta
31. joulukuuta
28. joulukuuta
27. joulukuuta
24. joulukuuta
23. joulukuuta
22. joulukuuta
21. joulukuuta
20. joulukuuta
19. joulukuuta
18. joulukuuta
17. joulukuuta
16. joulukuuta
15. joulukuuta
14. joulukuuta
13. joulukuuta
12. joulukuuta
11. joulukuuta
10. joulukuuta
8. joulukuuta
7. joulukuuta
6. joulukuuta
Copyright © 2001-2012 Uudenkaupungin Sanomat