Meripelastajat valmiina
Hyvä koulutusjärjestelmä takaa
meripelastajien pätevyyden
Uudenkaupungin Sanomat 3.9.2010 10:43:43
Meripelastusristeilijä Janne Malén miehistöineen on tuttu näky Uudenkaupungin merialueella ja kauempanakin merellä. Aktiiviset ja hyvin koulutetut vapaaehtoiset Uudenkaupungin Meripelastajat ovat valmiina auttamaan merellä apua tarvitsevia.
– Hälytysten suhteen kesä on ollut hiljainen. Meillä on ollut neljä varsinaista meripelastustehtävää ja lisäksi turvaamis- ja valistustehtäviä kymmenkunta, totesi aluksen vastaava päällikkö Atso Vuorio .
Yleisin avun tarpeen syy on konevika. Apua pyydetään meripelastuskeskuksen kautta, joka hälyttää joko merivartioston, meripelastajat tai rajavartiolaitoksen.
Erityisesti meripelastajat toivovat, että veneilijät liittyivät niin sanottuun Trossi -jäsenyyteen. Kun jäsenyys on lunastettu, niin avusta ei koidu veneilijälle lisäkustannuksia. Pohjoismaissakin voimassa oleva Trossi -jäsenyys on yleistynyt ja Uudenkaupungin yhdistyksellä on noin 150 Trossi -jäsentä.
– Seuralla on käytössä vuodenvaihteessa valtakunnallisestikin tunnustettu meripelastuksen koulutusjärjestelmä. Meripelastajilla on niin isoja aluksia, että ne saattaisivat muuten vaatia kauppamerenkulun pätevyyksiä, totesi Uudenkaupungin Meripelastajien koulutuspäällikkö Pasi Anttila .
Laki muuttui siten, että silloin kun ollaan meripelastustehtävissä, riittävää seuran koulutusjärjestelmän vaatimusten täyttäminen. Jos tehdään kaupallista tehtävää, niin tällaista toimintaa varten on olemassa kauppamerenkulun paperit.
– Seuran koulutusjärjestelmä pyörii oikeastaan koko vuoden. Kun alus on ylhäällä talviaikana tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuussa, niin kokoonnumme kerran viikossa ja käymme läpi Meripelastusseuran toimittamaa koulutusmateriaalia, kertoi Anttila.
Koulutuksessa keskitytään muun muassa merimiestaitoihin, turvallisuuskoulutukseen, aluksen käsittelyyn, navigointiin ja muihin meripelastajien merellä tarvitsemiin taitoihin.
Koulutuskalenterissa on kullekin vuodelle oma ohjelmansa. Harjoittelun lisäksi oman aikansa vievät alusten kunnossapito- ja huoltotehtävät. Kesäisin harjoitukset ovat lähes joka keskiviikko merellisissä olosuhteissa.
– Periaatteessa talvella mietitään, mitä avovesikauden aikana harjoitellaan. Heinä- ja elokuussa ei ole varsinaisia harjoituksia, vaan silloin keskitytään pelastustoimintaan ja -tehtäviin, sanoi Anttila.
Uudenkaupungin Meripelastajien aktiivinen vakioporukka on noin kymmenen henkilön suuruinen. Vahvuutena on, että jokainen hallitsee monia eri asioita ja harjoituksia tulee kullekin meripelastajalle paljon, koska kaikki ovat melkein joka kerta paikalla.
– Tehtävään lähdettäessä minimimiehitys on viisi henkilöä. Harrastus kuormittaa tämän takia aika paljon mukana olevia. Yhdistykseen otetaan mukaan otetaan uusia jäseniä.
– Toimintaan pääsee osallistumaan, kun jäsenyys ja vakuutukset ovat kunnossa. Merellä auttamisesta saa hyvän mielen, kertoi koulutuspäällikkö Pasi Anttila.
Meripelastustyöllä
pitkät perinteet
Uudessakaupungissa on tehty vapaaehtoista meripelastustyötä jo yli neljänkymmenen vuoden ajan. Toukokuussa 1959 18 naista perusti paikallisyhdistyksen, jonka nimeksi tuli Uudenkaupungin Pelastusrengas.
Pelastusrenkaan päätarkoitus oli kerätä varoja Suomen Meripelastusseuralle ja pelastusristeilijä Outoorille. Toiminta jatkui vilkkaana 35 vuotta. Vuodesta 1995 paikalliset yhdistykset alkoivat vastata paikkakuntansa meripelastustoiminnasta.
Puheenjohtaja Jouni Arvosen ehdotuksesta tehtiin sääntömuutos, joka oikeutti paikallisyhdistyksen tekemään meripelastustyötä.
Uudenkaupungin Pelastusrengas muuttui Uudenkaupungin Meripelastajat ry:ksi ja se alkoi kehittää meripelastustyötä. Toiminta, käyttövastuu ja pääosin käyttökustannuksetkin siirtyivät Meripelastajille.
Pelastusristeilijä Outoori alkoi tulla matkansa päähän. Uudenkaupungin Meripelastajat sai käyttöönsä pelastusristeilijä Janne Malénin, jolla on pituutta 16,1 ja leveyttä 5,2 metriä. Vuonna 1984 rakennettu alus haettiin 2003 Englannista.
Ville Juuti