Päätoimittaja Matti Jussila
Tiistai 21. lokakuuta. Nimipäivät: Ursula
Mattilan talonpoikaistilan harmaahirsinen huussi on kotoisin Pyhärannan Ihodesta.

Mattilan talonpoikaistilan harmaahirsinen huussi on kotoisin Pyhärannan Ihodesta.

Siivosten huussi
Suomen kaunein

Kansanperinteen helmestä tehdään postimerkki

Uudenkaupungin Sanomat 17.9.2012 13:36:16

Suomen kaunein huussi seisoo uljaana puiden varjossa Kalannin Tammiston kylässä Pentti ja Anne Siivosen mailla, Mattilan tilalla.

Pieni harmaahirsinen rakennus valittiin Ilta-Sanomien ja Itella Postin järjestämässä kesäkilpailussa yleisöäänestyksellä Suomen kauneimmaksi.

Kaksireikäinen antiikkiharvinaisuus ei ole käytössä, vaikka se sisältäkin täyttää kyllä huussin perusvaatimukset. Tosin ei tämän päivän haja-asutusalueen jätevesivaatimuksia.

– Maksun otan, jos joku sinne tarpeilleen menee, naurahtaa Mattilan isäntä.

Yli 500 tarjolla

Huussi on yksi suomalaisen mökkikansan intohimo. Huussista on tehty kirjojakin, mutta tämän kilpailun tuloksena syntyy neljä postimerkkiä. Valtakunnalliset merkit valmistuvat Itellan toimesta ja tulevat myyntiin ensi keväänä.

Siivonen kertoi, että huussista tehdään paikallisesti myös postikortti.

Kilpailuun tuli yli 500 valokuvaa. Raadin tehtävä ei ollut helppo, mutta lopulta parhaat erottuivat joukosta.

Siivosten huussi sai ylistävät maininnat jo harmonisesta sijainnistaan ja sopivuudestaan ympäröivään pihapiiriin ja maisemaan.

– Kansanperinteen helmi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä pikkurakennus. Ei pilattu maalilla tai nykyaikaisuuksilla, todetaan raadin perusteluissa.

Toiseksi sijoittui kilpailussa Olkihuussi Polvijärveltä, kolmanneksi Majakkahuussi Mustasaaresta ja neljänneksi Tornihuussi Kerimäeltä.

1800 - luvun
alkupuolelta

Harvinainen pieni ihme on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Mattilan pihapiiriin se siirrettiin vuonna 1999 Pyhärannan Ihodesta. Sen pihapiirin muut rakennukset menivät ”polttopuiksi”, vain huussi jäi henkiin.

Huussi oli harvinaisuus rannikkoseudulla vielä 1800 - luvun lopullakin. Tarpeilla käytiin tunkiolla. Yleisesti käymälän tehtävää täytti navetan edessä ollut tarha, johon oli lannanhoidon vuoksi ajettu multaa.

Yläluokan piirissä tilanne oli toinen. Jo 1700 luvulla suoritetussa katselmuksessa kerrotaan pappilan käymälästä. Se oli turpeilla katettu huone porstuan perällä.

Leena Huittinen

Keskustelu jutusta
Kerro kaverille
Uutiset
21. lokakuuta
18. lokakuuta
16. lokakuuta
14. lokakuuta
11. lokakuuta
9. lokakuuta
7. lokakuuta
5. lokakuuta
4. lokakuuta
2. lokakuuta
1. lokakuuta
30. syyskuuta
27. syyskuuta
26. syyskuuta
25. syyskuuta
23. syyskuuta
20. syyskuuta
18. syyskuuta
16. syyskuuta
15. syyskuuta
14. syyskuuta
13. syyskuuta
11. syyskuuta
9. syyskuuta
6. syyskuuta
4. syyskuuta
1. syyskuuta
29. elokuuta
28. elokuuta
26. elokuuta
24. elokuuta
23. elokuuta
22. elokuuta
21. elokuuta
Copyright © 2001-2014 Uudenkaupungin Sanomat