Päätoimittaja Matti Jussila
Torstai 24. huhtikuuta. Nimipäivät: Pertti, Albert, Altti
Mattilan talonpoikaistilan harmaahirsinen huussi on kotoisin Pyhärannan Ihodesta.

Mattilan talonpoikaistilan harmaahirsinen huussi on kotoisin Pyhärannan Ihodesta.

Siivosten huussi
Suomen kaunein

Kansanperinteen helmestä tehdään postimerkki

Uudenkaupungin Sanomat 17.9.2012 13:36:16

Suomen kaunein huussi seisoo uljaana puiden varjossa Kalannin Tammiston kylässä Pentti ja Anne Siivosen mailla, Mattilan tilalla.

Pieni harmaahirsinen rakennus valittiin Ilta-Sanomien ja Itella Postin järjestämässä kesäkilpailussa yleisöäänestyksellä Suomen kauneimmaksi.

Kaksireikäinen antiikkiharvinaisuus ei ole käytössä, vaikka se sisältäkin täyttää kyllä huussin perusvaatimukset. Tosin ei tämän päivän haja-asutusalueen jätevesivaatimuksia.

– Maksun otan, jos joku sinne tarpeilleen menee, naurahtaa Mattilan isäntä.

Yli 500 tarjolla

Huussi on yksi suomalaisen mökkikansan intohimo. Huussista on tehty kirjojakin, mutta tämän kilpailun tuloksena syntyy neljä postimerkkiä. Valtakunnalliset merkit valmistuvat Itellan toimesta ja tulevat myyntiin ensi keväänä.

Siivonen kertoi, että huussista tehdään paikallisesti myös postikortti.

Kilpailuun tuli yli 500 valokuvaa. Raadin tehtävä ei ollut helppo, mutta lopulta parhaat erottuivat joukosta.

Siivosten huussi sai ylistävät maininnat jo harmonisesta sijainnistaan ja sopivuudestaan ympäröivään pihapiiriin ja maisemaan.

– Kansanperinteen helmi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä pikkurakennus. Ei pilattu maalilla tai nykyaikaisuuksilla, todetaan raadin perusteluissa.

Toiseksi sijoittui kilpailussa Olkihuussi Polvijärveltä, kolmanneksi Majakkahuussi Mustasaaresta ja neljänneksi Tornihuussi Kerimäeltä.

1800 - luvun
alkupuolelta

Harvinainen pieni ihme on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Mattilan pihapiiriin se siirrettiin vuonna 1999 Pyhärannan Ihodesta. Sen pihapiirin muut rakennukset menivät ”polttopuiksi”, vain huussi jäi henkiin.

Huussi oli harvinaisuus rannikkoseudulla vielä 1800 - luvun lopullakin. Tarpeilla käytiin tunkiolla. Yleisesti käymälän tehtävää täytti navetan edessä ollut tarha, johon oli lannanhoidon vuoksi ajettu multaa.

Yläluokan piirissä tilanne oli toinen. Jo 1700 luvulla suoritetussa katselmuksessa kerrotaan pappilan käymälästä. Se oli turpeilla katettu huone porstuan perällä.

Leena Huittinen

Keskustelu jutusta
Kerro kaverille
Uutiset
24. huhtikuuta
22. huhtikuuta
19. huhtikuuta
15. huhtikuuta
12. huhtikuuta
11. huhtikuuta
9. huhtikuuta
6. huhtikuuta
4. huhtikuuta
3. huhtikuuta
2. huhtikuuta
27. maaliskuuta
26. maaliskuuta
25. maaliskuuta
23. maaliskuuta
22. maaliskuuta
21. maaliskuuta
20. maaliskuuta
19. maaliskuuta
18. maaliskuuta
13. maaliskuuta
12. maaliskuuta
10. maaliskuuta
8. maaliskuuta
7. maaliskuuta
6. maaliskuuta
5. maaliskuuta
4. maaliskuuta
3. maaliskuuta
1. maaliskuuta
28. helmikuuta
27. helmikuuta
26. helmikuuta
24. helmikuuta
Copyright © 2001-2014 Uudenkaupungin Sanomat