”Mitä äijä?”
”Ei mitään, mitä toinen?”
Tämä on esimerkki täysin normaalista sananvaihdosta, kun kaksi miestä kohtaa toisensa. Äijä on usein vain synonyymi miehelle, vaikka se kenties alun perin on viitannut isoisään tai muuten vain vanhaan mieheen. Toki monet kutsuvat omaa isäänsä äijäksi, jotkut taas aviomiestään tai poikaystäväänsä.
Urbaani sanakirja kertoo, että äijäksi luetaan mies, joka toteuttaa mallikelpoisesti maskuliinisuuttaan ja näyttää esimerkkiä miehille, jotka eivät ole ”äijiä”. Määritelmän mukaan ulkonäköönsä huomiota kiinnittävät metroseksuaalit tai herkät miehet eivät ole äijiä.
Tietynlainen äijäkulttuuri nosti päätään 2000-luvun alkupuoliskolla, kun media nosti esille epäperinteisiä miehiä, joita toki on aina ollut olemassa. Metallimusiikki oli suuressa huudossa noina vuosina. Jopa silloinen pääministeri tunnustautui metallimieheksi, vaikka sitä ei välttämättä hänen ulkonäöstään olisi uskonut.
Vuosituhannen vaihteessa nousi pinnalle Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus. Bändin isot miehet huokuivat ulkonäöllisesti tiettyä äijämäisyyttä, vaikka ainakin itse Rautiainen tunnetaan hyvinkin rauhallisena erityisopettajana.
Bändin vuoden 2001 musiikkivideo Nyt on mies on korostetun maskuliininen. Mukana on enemmän kuin ripaus ironiaa, kun ensimmäisten sekuntien aikana näytetään lähikuvassa Rautiaisen partaa ja muita ihokarvoja sekä varpaita ja kaljua päätä. Myöhemmin mustiin pukeutunut bändi seisoo taustalla kädet puuskassa, kun etualalla bodaaja nostaa painoja. Kappaleen kertosäkeessä huudetaan Nyt on mies!
Tarkemmin sanoja kuunnellessa huomaa, että minä-hahmo kärsii omasta jääräpäisyydestään. Hän marssii omalla maallaan, omat saappaat jalassaan. Hän sanoo tietävänsä kaiken, eikä tarvitse tukeanne tai apuanne. Uhoaapa mies jopa kaivavansa oman hautansa. Kuitenkin kohta ”kyllä mies kivun kestää, mutta ei häpeää” osoittaa, että sisällä on paha olla.
Suomi on tällaisia miehiä täynnä. Aina on tehty niin kuin ennenkin ja muutos on pahasta. Sanoissa ei suoraan puhuta äijästä, mutta juuri tällaiseksi monet mieltävät äijän.
Kaikesta huolimatta ilmaus on lähes aina positiivinen. Äijämäisyyteen halutaan yhdistää myös rasvainen ruoka, penkkiurheilu ja alkoholi, vaikka jopa monet hevarit välttelevät kaikkia näitä.
Omassa mielessäni äijämäisyyteen liittyy fyysinen työ. Sen vuoksi en miellä itseäni äijäksi, vaikka todennäköisesti vastaan kysymykseen ”mitä äijä?”, ”ei mitään, mitä toinen?”