Huomenna tulee kuluneeksi tasan 75 vuotta talvisodan syttymisestä. Neljä päivää aikaisemmin oli Mainilassa ammuttu kuuluisat laukaukset, joita Neuvostoliitto käytti valheellisesti tekosyynä sodan aloittamiseen.
On sanottu, että koko maailma ja suuri osa suomalaisistakin uskoi, että Neuvostoliitto valtaa Suomen. Tänään tiedämme, että toisin kävi. Pieni Suomi on edelleen itsenäinen kansanvaltainen hyvinvointivaltio. Neuvostoliittoa ei enää ole.
Tänään kannattaa kysyä, miten tämä oli ja on mahdollista. Yleisesti on vuosikymmenien varrella viitattu talvisodan ihmeeseen. Ihmeeseen verrattavasta tapahtumasta todella täytyy olla kysymys, kun pieni maa pystyy torjumaan monin verroin vahvemman suurvallan armeijan. Sitä on sanottu myös hämmästyttäväksi torjuntavoitoksi.
Talvisotayhdistyksen puheenjohtajan Ossi Kettusen mukaan sodan lopputuloksella oli perustavanlaatuinen merkitys Suomelle. -Se liitti meidät pysyvästi läntiseen demokratiaan ja kulttuuriin. Mikäli Suomi olisi vallattu ja liitetty osaksi Neuvostoliittoa, niin kansamme kohtalo viimeisten 75 vuoden aikana olisi ollut traagisesti toisenlainen kuin on ollut, hän korostaa. Näin tietenkin on. Jonkinlaisen aavistuksen tästä toisesta vaihtoehdosta tarjoavat Viro ja muut Baltian maat. Näiden kansojen kärsimykset ovat olleet kauheat.
Mikä sen talvisodan ihmeen sitten perimmältään synnytti? Selityksiä ja vastauksia on varmasti monia, mutta yksi yleisesti hyväksytty on Suomen kansan yksimielisyys ja puolustustahto. Kansan eheytyminen vain pari vuosikymmentä kansalaissodan kauheuksien jälkeen oli tietenkin sinänsä jo suuri ihme. Kodin, uskonnon ja isänmaan puolustaminen ei ollut silloiselle sukupolvelle mikään pelkkä fraasi, vaan vakaumus, jonka puolesta tahdottiin toimia.
Me voimme olla kiitollisia siitä, että tällä viikolla ei ole ammuttu ”Mainilan laukauksia” ja siitä, että huomenna ei ala minkäänkaltainen sota missään meidän lähellämme. Rauha on asia, josta ei ilmeisesti koskaan osata iloita ja kiittää niin paljon kuin pitäisi. Meidän on hyvä muistaa myös se, että rauhan aikanakin tarvitaan yksimielisyyttä ja yhteisiä ponnistuksia. Niitä tarvitaan erityisesti nyt, kun Suomea ja suomalaisia uhkaavat toisenlaiset vaarat työttömyyden, syrjäytymisen, taloudellisten vaikeuksien ja monien muiden tämän ajan murheiden muodossa.
Tämä kannattaa muistaa varsinkin Uudessakaupungissa, joka Rauhankaupunkina haluaa olla levittämässä rauhan sanomaa myös tässä ajassa. Rauhankaupunkijulistus korostaa viisaasti, että rauha alkaa meistä jokaisesta.
Matti Jussila
Päätoimittaja