Pojat ovat poikia, vaikka olisivat yli 80-vuotiaita. Menneisyys yhdistää ja antaa voimia palvella itsenäistä Isänmaata.
Sotilaspoikatoiminnalla on pitkät perinteet. Vuonna 1928 suojeluskuntien yhteydessä aloitettu poikatoimi jatkui Suojeluskuntain poikaosastona Jatkosotaan saakka. Sotilaspoika -nimi tuli käyttöön Suojeluskuntain komentajan päiväkäskyssä 17.9.1941, missä viitataan Vänrikki Stoolin henkilöihin: ”Siellä astuu vastaamme Sotilaspoika. Se olkoon poikiemme nimi. Sen on Runeberg antanut, se on isien perinnön vapaaehtoisen maanpuolustajan tunnuskilpi.” – Sotilaspoikien kunniamarssi on Sotilaspoika (san. J.L. Runeberg).
Sotilaspoikia oli vuonna 1944 toiminnan päättyessä rekisteröity 72 300. Sotilaspoikien sisaria ovat Pikku Lotat, joista alun perin käytettiin nimitystä Lottatytöt.
Sotilaspoikatoiminta oli merkittävä osa maanpuolustustyötä. Urheilun ja kasvatuksellisen työn ohessa sotilaspojat osallistuivat kotirintamalla esimerkiksi raaka-aineiden kierrätykseen teollisuudelle ja polttopuun hankintaan. Sotilaspojat toimivat myös pelastustehtävissä ja sotilaallisen toiminnan aputehtävissä lähetteinä ja viestimiehinä. Vanhimmat, lähellä asevelvollisuusikää olevat sotilaspojat osallistuivat aseellisiin tehtäviin ilmatorjuntamiehistönä, desanttien etsintäpartioissa ja vartiomiehinä.
Sotilaspoikatoiminta oli poikkeuksellisissa oloissa annettua kattavaa kansalaiskasvatusta, jollaista mikään muu järjestö ei olisi kyennyt toteuttamaan.
Sotilaspojat ja lottatytöt antoivat merkittävän panoksensa Isänmaalleen ensin sodan aikana, ja sen jälkeen he olivat jälleenrakentamassa Suomea. He kuuluvat sotiemme veteraaniperheeseen. Pääosa suojeluskuntapojista palveli miesten mukana rintamalla ja kuuluu veteraanien joukkoon. Vuosina 1927-1934 syntyneet palvelivat ”vain” sotilaspoikina. Heistä kylläkin osa sellaisissa tehtävissä, että heille myönnettiin rintamasotilastunnus.
Sotilaspoikien perinteitä vaaliva ”virallinen” toiminta alkoi Tampereella Finlaysonin palatsissa 29.5.1991, jolloin perustettiin Sotilaspoikien Perinnekilta toiminta-alueenaan koko maa. Nykyinen Sotilaspoikien Perinneliitto toimii sotilaspoikien perinnekiltojen (30 kiltaa) yhdyssiteenä ja keskuselimenä sekä vaalii suojeluskuntajärjestön poikatoiminnan vuosien 1928-1944 perinteitä. Liittoon kuuluu noin 5 300 henkilöä. Liiton äänenkannattaja on Sotilaspoika -lehti.
Kuvanveistäjä Kauko Kortelaisen tekemä Sotilaspoikapatsas paljastettiin Lahdessa ja luovutettiin Lahden kaupungille 5.12.1997. Sotilaspoikien perinteitä muistetaan vuosittain 29.5. Sotilaspoikapatsaalla.
Hannu Luotola
Sotilaspoikien Perinneliiton puheenjohtaja