”Yleisen ilmapiirin täytyy muuttua ainaisesta valittamisesta ja uhkakuvien maalailusta sellaiseksi, jossa yhdessä päätetään kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Helppoa se ei ole, mutta se voi olla yllättävän hauskaa.”
Näin totesi Kauppalehden haastattelussa työelämän tutkija Lauri Järvilehto. Hän näkee, että myös työelämässä tulevaisuuden usko, myönteisyys ja innostuminen ovat ratkaisevia tekijöitä. Samoin tosiasioiden tunnustaminen. Työelämä on suurten muutosten keskellä ja muutosvauhti kasvaa koko ajan.
”Minun missioni elämässä on lisätä elämän määrää – erotuksena pelkästä selviytymisestä tai henkiinjäämisestä. Meissä kaikissa on huikea potentiaali tehdä mahtavia ja ihmeellisiä asioita, jos meille vain annetaan siihen mahdollisuus. Meillähän vallitsee vielä jonkin verran se vanha eksistentialistinen ajatus, jossa ihminen velloo harmaudessa ja antautuu elämän raskaudelle. Minusta olisi upeaa tehdä töitä sen hyväksi, että ihmiset löytäisivät työhön intohimon”, totesi Lauri Järvilehto.
Liiketaloustieteen professori Alf Rehn puolestaan kirjoitti Turun Sanomissa marraskuussa seuraavasti:
”Kyllä, Suomessa on kateutta, ja kyttäämistä, ja yli-innokkaita virkamiehiä. Mutta täällä on myös innostusta, hyviä ideoita ja näitä tukevia piirejä, ja nuoria, jotka uskovat asiaansa. Niin paljon, että jaksavat hyvinkin läpi esteiden, joita virkakoneisto välillä yritykselle asettaa. Suomessa voi välillä jopa menestyä – ihan omalla työllä – vaikka niin moni onkin valmis vannomaan, että tämä on aivan täysin mahdotonta.”
Näin vuoden lähestyessä loppuaan ja uuden jo kolkuttaessa ovelle, moni katselee taakseen, miettii mitä tuli tehtyä ja erityisesti mitä jäi tekemättä. Vuoden vaihtuessa luvataan niin itselle kuin muille ihmisille paljon kaikenlaista, erityisesti asioita, jotka liittyvät elämäntapoihin. Vähemmän makeisia tai alkoholia, enemmän liikuntaa ja kasviksia. Pelkät lupaukset eivät kuitenkaan riitä, vaan niiden täyttämiseksi on tehtävä ihan konkreettista työtä ja päivittäisiä valintoja. En nyt jääkään sohvalle katsomaan televisiota, vaan menen lenkille, sateesta huolimatta. Jätän sen herkullisen leivoksen syömättä ja tyydyn porkkanaan.
Omaan uudenvuoden lupaukseeni sisällytän Lauri Järvilehdon ja Alf Rehnin ajatukset tulevaisuuden uskosta, innosta ja mahdollisuudesta johonkin uuteen. Samalla muistaen, että on olemassa asioita, joihin en voi vaikuttaa ja ne on vain tyynesti hyväksyttävä. Murehtiminen, kiukuttelu tai valittaminen eivät mitään muuta. Onkin siis aika kokeille jotain uutta.
Maija Ala-Jääski
Toimittaja