Uudenkaupungin-Kustavin saaristovesiosuuskunnan osakkaille tehtiin kysely merimetsoista. Kysely lähti noin 90 osakkaalle ja runsas 70 heistä vastasi. Yhtä vastaajaa lukuunottamatta kaikkien vastaajien mielestä merimetsokantaa on pienennettävä radikaalisti. Mökkiläiset suuntaavat katseensa Uudenkaupungin kaupunkiin, jotta kaupunki tekisi asialle jotakin.
Merimetsot ovat vallanneet Uudenkaupungin meriväylän vieressä olevat saaret, Urpoisen ja Ruuhikarin klopin. Harmaat, ulosteiden peittämät saaret haisevat varsinkin kesäisin kuvottavilta.
Haju- ja näköhaittojen lisäksi mökkiläiset ovat huolissaan kiinteistöjensä ja tonttiensa arvojen laskusta.
Merimetson ravinnon vaikutuksia paikallisiin kalakantoihin on nyt ensimmäistä kertaa laajemmin tutkittu. Tutkimus tehtiin vuosina 2010-2015. Se tehtiin riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka nykyään on Luonnonvarakeskus.
Tutkimuksessa selvisi, että Uudessakaupungissa on maamme suurimpia merimetsoyhdyskuntia. Viime pesimäkaudella laskennassa saatiin täällä 1680 merimetson pesää.
Sekin selvisi, että Urpoisilla ja Ruuhkikarin klopissa merimetsoille maistuu ahven. Merimetsojen ravinnosta on 40 prosenttia ahventa. Lisäksi niille maistuu särki, kivinilkka, silakka, kuha ja kiiski. Ne syövät myös kaikenikäistä kalaa ja saaliskoko kaikissa lajeissa on noin 6–25 senttimetriä.
Tutkimus vahvistaa kalastajien tuntemukset eli merimetsoyhdyskunta vaikuttaa jossain määrin paikallisesti kalakantoihin.
Merimetsoista on tullut Uudenkaupungin saaristossa ongelma, johon pitää puuttua.