Euroopassa on yli neljäsataa miljoonaa lintua vähemmän kuin vuonna 1980. Suomessakin yleisimpien lintujen, kuten varpusten ja pajulintujen, määrät ovat huolestuttavassa laskussa.
Vuonna 1962 julkaistiin yhdysvaltalaisen Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät. Kirja varoitti hyönteismyrkkyjen tuhoisasta vaikutuksesta lintuihin.Se maalasi uhkaavan kuvan keväistä vailla linnunlaulua.
Kirja vaikutti. Yksi kerrallaan maailman valtiot kielsivät vaarallisen hyönteismyrkky DDT:n käytön. Suomessakin osuvasti Täystuhon nimellä kaupiteltu DDT oli vähällä hävittää merikotkan sukupuuttoon, mutta linnut elpyivät.
Nyt edessä voi olla uusi äänetön kevät, varoittavat brittitutkijat. He seurasivat Euroopan lintukantojen kehitystä kolmenkymmenen vuoden aikana. Mukana oli myös suomalaisten vapaaehtoisten Birdlifelle keräämä tieto.
Tulokset kylmäävät. Euroopan lintujen määrä on vähentynyt viidenneksellä. Se tarkoittaa suunnilleen 420 miljoonaa lintuyksilöä.
Hupenemassa eivät suinkaan ole harvinaisimmat ja herkimmät erämaiden linnut. Niistä monet ovat itse asiassa runsastumaan päin, kiitos uusien suojelualueiden ja metsästyksen rajoittamisen. Hanhet ja haikarat, petolinnut ja merimetsot kukoistavat.
Vähenemässä ovat erityisesti pikkulinnut, jotka viime aikoihin saakka ovat viihtyneet hyvin ihmisten naapureina. Varpunen ja pikkuvarpunen, pajulintu, kottarainen ja kiuru ovat tässä joukossa. Yksin varpusten määrä on laskenut koko Euroopassa melkein 150 miljoonalla ja Suomessakin parillasadalla tuhannella yksilöllä.
Harvinaisten lintujen yleistyminen ei alkuunkaan riitä korvaamaan yleisten vähenemistä. Mutta mikä lintuja sitten riivaa? Tutkijat arvelevat, että yhtä kaikenkattavaa selitystä ei ole.
Maija Karala
Juttu löytyy kokonaisuudessaan 8.1.2015 julkaistusta lehdestä
Kommenttien lisääminen on estetty.