Suojeluskuntalaiset Suomea pelastamassa

0

Marraskuussa 1944 Suomi lakkautti syyskuisen rauhansopimuksen perusteella suojeluskunta- ja lottajärjestön. Suojeluskuntalaiset olivat kuitenkin järjestönsä lakkauttamisenkin jälkeen merkittävässä asemassa, kun he kantoivat päävastuun sotavarustuksen hajavarastointioperaatiossa.

Mikkelin Päämajasssa oli loppukesällä 1944 laadittu suunnitelma sille, että Neuvostoliitto mahdollisen rauhansopimuksen jälkeenkin pyrkisi Suomen miehittämiseen. Suunnitelman mukaan määrättiin  yleiseskuntaupseeri suunnittelemaan ja johtamaan oman suojeluskuntapiirinsä osalta sotavarustuksen hajavarastointia. Näin olisi koko maan alueella pataljoonan suuruisia joukkoja valmiina mahdollisen neuvostomiehityksen varalta.

Operaation suunnitelmat ja toteuttaminen etenivät hyvin. Syksyn 1944 ja alkutalven 1945 aikana kaikissa suojeluskuntapiireissä oli oman iskupataljoonan sotavarustus kätkettynä ja myös oli valmisteltu pataljoonien miehittämistä. Valtiollisen poliisin ja Sisäasiainministeriön Tutkintaelimen alettua tutkimaan operaatiota toukokuussa 1945 Oulusssa tapahtuneen ilmiannon jälkeen hajavarastointi-nimi muuttui nimeksi asekätkentä. Tällä nimityksellä haluttiin esittää, että kyseessä olisi ollut lainvastainen toiminta.

Asekätkentään on liittynyt myös toinen myytti eli se, että oliko asekätkennällä merkitystä. Suojeluskuntajärjestössä palvelleet miehet olivat lähes 100 prosenttisesti hoitamassa maakunnissa asekätkennän. Siksi rohkenen sanoa, että suojeluskunta ja suojeluskuntalaiset pelastivat Suomen.

Tämä tunnustus, että asekätkentä pelasti Suomen tuli ensi kerran esille, kun Arvo Poika Tuominen tapasi 1950-luvulla eversti Nihtilän Pariisissa. Tuominen esitti silloin Nihtilälle, että asekätkentä pelasti Suomen. Ellei asekätkentää olisi tehty ja ellei se olisi paljastunut niin Stalin olisi saattanut yrittää Suomen miehittämistä.

Vastaavanlaisia arvioita asekätkennän merkityksestä ovat esittäneet Matti Lukkari – asekätkentä oli varoitus Neuvostoliitolle. Edesmennyt Helsingin Sanomien kolumnisti Olli Kivinen puolestaan on todennut, että neuvostomiehitys tai sen yrittäminen olisi vaarantanut hyvin käynnistyneet sotakorvauslaivatoimitukset. Laivat olivat neuvostotaloudelle niin merkittäviä, että niiden toimitukset eivät saaneet hidastua.

Lopullisen varmistuksen asekätkennän merkityksestä voidaan saada, jos puolueettomat tutkijat pääsevät tutkimaan Moskovan arkistoja. Zdanovin raportit Stalinille siitä, mitä Liittoutuneiden valvontakomissio arvioi asekätkennästä saattaisi antaa uutta ja täydentävää tietoa. Nyt voidaan vain sanoa, että suojeluskuntalaiset olivat aikanaan pelastamassa Suomea.

Lauri Väättänen
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka on joulukuussa 2014 julkaissut kirjan ”Lauri Miettinen ja asekätkentä Vakka-Suomessa”.