Uudessakaupungissa on sama tilanne kuin monissa Suomen kunnissa: koulu- ja päivähoitotilat ovat auttamattomasti vanhanaikaisia. Kysymys on paitsi koulumaailman ja opetuksen muuttumisesta myös siitä, että vanhoja kiinteistöjä vaivaavat monenlaiset rakenteelliset ongelmat.
Uudessakaupungissa tilanne ei ole ollut niin akuutti, että ongelmat olisivat vaatineet välittömiä toimia. Valtuusto päätti vuosi sitten, että asiaan palataan, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kokonaisselvitys valmistuu.
Nyt Uusikaupunki on saanut opetus- ja kasvatuspalveluiden strategian, jonka yhtenä osana on myös tilatarpeet (US 28.3.). Selkeää vastausta strategia ei asiaan anna, vaan tuo esille vaihtoehtoja. Käytännössä niitä on kaksi: joko remontoidaan vanhaa tai rakennetaan kokonaan uutta.
Seikowin päiväkodissa tehdään tulevana kesänä muutamia korjauksia, jotka parantavat muun muassa ilmanvaihtoa. Sekin on hyvä, mutta tällaiset pienet pintaremontit eivät ole kestävä ratkaisu, vaan enemmänkin tulipalojen sammuttamista.
Uudenkaupungin naapurikunnissakin on kamppailtu kiinteistöongelmien kanssa. Laitilassa purettiin muutama vuosi sitten kaupungin keskustassa toimiva ala-aste, jossa oli vuosia muhinut kosteusongelma.
Pyhärannassa kosteusongelmia on paljastunut lähimenneisyydessä niin päiväkodissa, terveyskeskuksessa kuin koulussakin.
Seinät ja katto eivät ole opetustoiminnassa ja päivähoidossa tärkein asia, mutta niin lapset ja nuoret kuin henkiökuntakin ansaitsevat turvalliset ja toimivat tilat olipa kaupungin talous sitten kuinka tiukka tahansa.