Sote- ja kuntaremontin lisäksi tällä vaalikaudella on valmisteltu myös toisen asteen koulutuksen rakenneuudistusta. Tämäkin lakiesitys on herättänyt voimakkaita tunteita. Pienissä kunnissa pelkona on, että muutokset lukioiden järjestämisluvissa merkitsevät kuoliniskua omalle oppilaitokselle.
Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) on vakuuttanut, että tarkoitus ei ole lakkauttaa lukioita, vaan niiden olemassaolon ratkaisevat kunnat itse. Käytännössä asia ei ole aivan niin yksinkertainen, sillä uudistuksen toteutuessa myös rahoitus muuttuu.
Ministerin mukaan uudistuksella saadaan entistä vahvempi ja elinvoimaisempi lukiokoulutuksen järjestäjien verkko. Tavoitteena on myös 260 miljoonan euron säästöt. Miten se tapahtuu ilman lukioverkon harventamista?
Uudenkaupungin ja Laitilan lukiot lukeutuvat kumpikin oppilasmääriensä perusteella pieniin lukioihin. On itsestään selvää, että tulevaisuudessa molempien on verkostoiduttava enemmän. Yhteistyön tiivistäminen on niille elinehto. Siihen tekniikka antaa runsaasti mahdollisuuksia. Kustannuksia ja resursseja jakamalla saadaan myös säästöjä aikaiseksi.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) viime syksynä tekemä tutkimus osoitti, että pienet yhteisölliset lukiot pärjäävät hyvin opetuksen laadussa.
Lukion säilyminen omassa kaupungissa on ensiarvoisen tärkeää paitsi oppilaitoksen myös koko paikkakunnan elinvoiman kannalta. Tämä on yksi sellaisista konkreettisista aiheista, joiden toivoisi nousevan esille myös kevään vaalikeskusteluissa, sillä lukioiden kohtalot ovat vahvasti paitsi kuntapoliitikkojen myös lakia säätävän eduskunnan käsissä.