Laitilassa keskusteltiin viime viikolla seurakuntien tulevaisuudesta. Kunnissa keskustelu rakennemuutoksesta on tuttua, mutta täysin vierasta se ei ole seurakunnissakaan. Vakka-Suomessa keskustelua on käyty ainakin tähän asti melko vaimeasti ja lähinnä seurakuntien sisällä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kesken.
Aikataulu uudistuksessa on todella nopea, sillä kirkolliskokous ottaa kantaa seurakuntayhtymien perustamiseen jo toukokuussa. Tässä vaiheessa on täysi arvoitus, hyväksyykö kirkolliskokous ehdotuksen. Tämän myönsi myös piispa Kaarlo Kalliala valottaessaan yhtymämallia vakkasuomalaisten seurakuntien edustajille.
Mitä muutos konkreettisesti merkitsisi? Yhdistymisen jälkeen alueen seurakuntien työntekijät olisivat jatkossa yhtymän palveluksessa. Uusi organisaatio vastaisi myös hallinnosta. Toiminta, kuten lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyö hoidettaisiin jatkossakin paikallisesti.
Muutokset eivät ole itsetarkoitus, mutta ilman niitä seurakunnat eivät jatkossa selviydy tehtävistään. Veronmaksajia on vähemmän, kun kuntien väkimäärä on vähentynyt.
Seurakunnat ovat jo nyt joutuneet sopeuttamaan toimintaansa väheneviin tuloihin. Säästöjä on haettu muun muassa henkilöstöstä, joka muodostaa 75 prosenttia seurakunnan menoista.
Yhtymämalliin siirtyminen nähtiin viime viikon keskustelutilaisuudessa sekä mahdollisuutena että uhkana. Voimia yhdistämällä saadaan säästöjä. Mutta olipa kysymys yhtymästä tai yksittäisestä seurakunnasta, olennaisinta on, että toiminta vastaa ihmisten tarpeisiin. Kirkosta eroamisen kynnys on madaltunut, ja ihmiset suhtautuvat myös seurakuntien toimintaan kriittisesti.