Mistä huomaa oman vanhemisensa? Siitä, että tuttavien kanssa puhuttiin ennen lapsista, mutta nyt keskustelu kääntyy usein ikääntyviin vanhempiin. Monella keski-ikäisellä on jatkuva huoli vanhenevasta äidistään, isästään tai molemmista.
On surullista seurata omien vanhempiensa muuttumista. Ennen niin energiset isoäidit ja touhukkaat isoisät ovat yhtäkkiä kuin eksyksissä omassa elämässään. Muisti pätkii ja liikkuminen on hankalaa. Kotona hyvin toimeen tullut ikäihminen ei enää selviäkään arkisista askareista.
Me kaikki vanhenemme ja monista tulee dementikkoja, muistutti kuningatar Silviakin viime kuussa jakaessaan nimeään kantavan vanhustyön palkinnon suomalaiselle opiskelijalle. 22-vuotiaan Laura Virtasen kehittämä hoitajien helpdesk -verkkopalvelu on yksi esimerkeistä, joilla tekniikkaa voidaan hyödyntää hoitotyössä.
Tekniikka ei korvaa auttavia käsiä, juttukaveria eikä inhimillistä kosketusta, mutta se voi auttaa hoitajia hankalissa tilanteissa ja aikaa jää enemmän ihmisten välisen vuorovaikutukseen.
Kuningatar totesi puheessaan, että arvioiden mukaan 130 miljoonaa ihmistä sairastaa dementiaa. Onnellisia ovat he, joilla on huolehtivia ja vahvatahtoisia omaisia. Ikä ei enää avaa automaattisesti ovia kunnalliseen hoitokotiin. Satavuotiaita on vuosi vuodelta enemmän.
Väestön ikääntymisestä on vatvottu iät ja ajat, mutta jälleen kerran tilanne on räjähtämässä käsiin. Laitospaikkoja on liian vähän, kodinhoitajia on liian vähän ja vapaaehtoisia tarvitaan kipeästi lisää.
Kukaan kansanedustaja tai kuntapäättäjä ei voi vedota siihen, että tämä tulee yllätyksenä. Poliitikoilta pitää vaatia jämäköitä päätöksiä, jotka edesauttavat oikeasti vanhusten hyvinvointia. Tarvitaan päivätoimintaa, kotihoitoa, mutta myös niitä laitospaikkoja.
Eliniän piteneminen on ihmiskunnan riemuvoitto – vai onko sittenkään? Kun virkeä vanhus väsyy ja sairastuu, hänestä tulee yhtäkkiä kuluerä.
Paniikkiratkaisut käyvät kalliiksi. Viime vuoden lopussa maan hallitus ja eduskunta karsivat vanhustenhoidosta 300 miljoonaa euroa. Tämä summa on pois yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisesta hoidosta. Nyt monissa kunnissa kotihoito on ajautunut kriisiin, kun tekijöitä ei ole riittävästi paikkaamaan laitospaikkojen puutetta.
Mutta ikääntyminen ei ole pelkästään huolen aihe. Viime vuonna Linnan juhlien jälkeen ei kohistu puvuista, vaan 101-vuotiaasta sotaveteraanista Hannes Hynösestä. Sympaattinen ja elämäniloa pursuava Hynönen valloitti suomalaisten sydämet tanssiessaan kirjailija Sofi Oksasen kanssa.
Eikä Hynönen ole ainoa voimaannuttava vanhus keskellämme.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen äskettäin julkistama tutkimus kertoo, että suurin osa 80-vuotiaista on elämäänsä tyytyväisiä. Olisikohan meillä keski-ikäisillä jotakin opittavaa heidän elämänasenteestaan?
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja