Harva tiesi, millaisista linnuista on kysymys, kun ensimmäiset merimetsot pesivät Suomessa pitkän tauon jälkeen vuonna 1996.
Saaristossa vakituisesti asuville, mökkiläisille, kalastajille ja veneilijöille tämä paluumuuttaja on tullut sittemmin erittäin tutuksi. Kenelläkään tuskin olisi mitään merimetsoja vastaan, jos sen vaikutukset maisemaan ja luontoon eivät olisi niin rajuja.
Suuren yleisön tietoon linnut tulivat, kun merimetsot olivat vallaneet saaren suositulla Turun ja Tukholman välisellä laivareitillä. Maisema oli kuin kauhuelokuvasta. Nyttemmin valkoisen ulosteen peittämät saaret eivät enää ole harvinainen näky saaristomerellä.
Haitat olisivat pienempiä, jos linnut pesisivät puuttomilla ulkoluodoilla, mutta valitettavasti ne ovat hakeutuneet entistä enemmän metsäisille saarille.
Uudessakaupungissa merimetsojen aiheuttamiin haittoihin on herätty, kun linnut ovat löytäneet täältä uusia pesimäpaikkoja. Uudenkaupungin kalastusalue haki ELY-keskukselta asianmukaisesti lupaa jo tammikuussa, mutta siihen ei ole tullut vieläkään vastausta. Sen sijaan Varsinais-Suomen ELY-keskus päätyi tekemään merimetsojen pesinnän häiritsemisestä poliisille tutkimyspyynnön, kun mökkiläiset päättivät omin voimin ja ilman asian salaamista hätistellellä lintuja.
Merimetsoilla on myös puolustajansa, joiden mielestä lintujen pitää saada elää ja lisääntyä rauhassa. Merikotkat vähentävät lintukantaa luontaisesti, mutta niistä ei ole koko ongelman ratkaisijaksi.
On selvää, että merimetsokanta ei vähene ilman ihmisen toimia. Merimetsot riistalinnuiksi-adressiin on kertynyt nopeasti jo yli 2000 nimeä. Kaikkialla merimetsoa ei suojella samalla tavoin kuin täällä. Esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Ruotsissa merimetsojen metsästys Itämerellä on sallittua saaristoluonnon suojelemistarkoituksessa.