Uudessakaupungissa vietettiin eilen uuden kaukolämpölaitoksen harjannostajaisia. Vakka-Suomen Voiman 18 miljoonan laitos on merkittävä investointi, jolla on merkitystä myös ympäristönsuojelun kannalta. Tosin käsitykset bioenergian ympäristövaikutuksista ovat kiistanalaisia – jotkut puoltavat, toiset vastustavat, kuten niin usein energiantuotannosta puhuttaessa.
Puuraaka-aineen käyttö energiatuotannossa kasvaa uuden laitoksen ansiosta huomattavasti. Osa lämmöstä tuotetaan jo nyt uusiutuvalla energialla, Yaran tehtaan prosessista syntyvällä hukkalämmöllä, mutta iso osa energiasta syntyy vielä raskaalla polttoöljyllä. Ainakin hiilidioksipäästöt vähenevät, kun öljyn osuus vähenee radikaalisti.
Julkishallinto ja teollisuus on siirtynyt lämmitysratkaisuissa viime vuosina entistä enemmän kotimaiseen energiaan. Uusi laitos tuottaa lämpöä muun muassa Valmet Automotiven käyttöön. Uudenkaupungin laitoksessa valmistettavan energian raaka-aine tulee lähimetsistä ja työllistää näin paikallisia metsäalan toimijoita. Itse laitos työllistää valmistuttuaan noin 30-40 henkilöä.
Suomen energiankulutuksesta noin viidennes tulee bioenergiasta. Kansallisena tavoitteena on ollut kasvattaa uusiutuvien energialähteiden käyttöä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Uudessakaupungissa näihin tavotteisiin yltäminen näyttää entistä realistisemmalta, sillä voimalaitos käyttää lämmöntuotantoon bioenergiaa 10 000 megavattituntia. Määrä vastaa keskimäärin kymmentä rekka-autollista puuhaketta ja muita puupohjaisia polttoaineita vuorokaudessa.