Maan uuden hallituksen ministerit ovat innoissaan: ajat ovat taloudellisesti vaikeat, mutta fiilis on korkealla. Leikkauksista päättäminen tekee kipeää, mutta eipä se ole juuri hallitusneuvottelijoiden naamasta näkynyt.
Selvää on, että jotain pitää tehdä ja kun jotain tehdään, se ei ole kaikkien mieleen. Oppositio purnaa leikkauksista, ja niin ovat tehneet myös eri alojen etujärjestöt.
Väistämättä tulee mieleen 1990-luvun alku ja lamavuodet, jolloin lasten ja nuorten peruspalveluita leikattiin. Tätä säästökuuria maksetaan joidenkin mukaan vieläkin. Päivähoitopalvelujen karsimisesta ja peruskoulun ryhmäkokojen suurentamisesta seuraa usein ongelmia, joista maksetaan aikanaan alkuperäistä säästöä huomattavasti suurempi lasku.
Toimeentulotuen menot nousivat edellisvuonna Suomessa 1990-luvun lamavuosien tasolle. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen mukaan toimeentulotuesta onkin tullut saajilleen yhä pitkäaikaisempi tukimuoto.
Hallitusohjelmaan ei ollut kirjattu tarkkoja yksityiskohtia leikkaustavoista, mutta toivottavasti niissä on otettu 1990-luvun lamavuosien opit huomioon.
Suurimalle osalle ministereistä tehtävä on uusi. Aiempaa työkokemusta vastaavasta on vain harvoilla eli opittavaa on. On mielenkiintoista nähdä, tuovatko uudet kasvot uudenlaisia toimintatapoja ja tuloksia politiikkaan.
Hallitus aloittaa työnsä avokonttorissa, mikä sekin on uutta eduskunnan historiassa. Sen odotetaan tuovan työskentelyyn yhteishenkeä ja avoimuutta.
Olen itse työskennellyt avokonttorissa kohta puolisen vuotta Uudenkaupungin Sanomien toimituksessa. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Toisinaan konttorista kuuluu vain näppäimistön näpyttelyä, toisinaan puhetta piisaa kakofoniaksi asti. Osa toimituksen väestä käyttää välillä kuulosuojaimia, jos äänet haittaavat keskittymistä.
Väärinkäsityksiäkin voi syntyä. Viime viikolla huokaisin ilosta, kun sain työkaverin ystävällisellä avustuksella ratkottua pienen teknisen ongelman. ”Se on juuri noin”, huikkasin ja palasin tulostimen ääreltä työpisteelleni.
Avokonttorin keittiöstä kuului hetken kuluttua naurua. Siellä oli puhuttu kahvikupin ääressä grillaamisesta, täydellisestä hiilloksesta ja makkaroista. Keskustelijat olivat tulkinneet, että komppaan puhujaa kommentillani.
Jäin miettimään, millaisia sekaannuksia hallituksen ministereille voi avokonttorissa syntyä. En ole vielä tätä kirjoittaessa kuullut, missä avokonttori sijaitsee. Kuka tietää, jos uusille tuulille avoin hallitus ottaa mallia vaikkapa nyt niin suosituista ulkopäiväkodeista. Siinäpä olisi avoimuutta kerrakseen, jos hallitus päätyisi perustamaan avokonttorinsa kesän kunniaksi vaikkapa kauppatorille.
Eija Eskola-Buri
Päätoimittaja