Vanhusneuvoston aloitteesta Uuteenkaupunkiin perustettiin viime marraskuussa moniammatillinen työryhmä viemään senioritalohanketta eteenpäin. Hyvä niin, sillä Uusikaupunki on ikärakenteeltaan Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kunta.
Ikäihmisten asumispalvelujen järjestämiseen eivät velvoita pelkästään tilastot, vaan myös uusi vanhuspalvelulaki. Kuntien on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.
Uudessakaupungissa onkin kirjattu paikallisesti tärkeitä asioita, jotka pitää saada kuntoon. Tavoitteena on laitoshoidon vähentäminen ja kotihoidon kehittäminen. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan lisää.
Valitettavasti päättäjillä ei ole ole ollut yhteistä näkemystä ja strategiaa ikäihmisten asumispalvelujen kehittämisestä, mikä kävi ilmi muun muassa keväisessä senioritalo-hankkeen päätöksenteossa. Kaupunginhallitus hyväksyi yksityisen yrittäjän tarjouksen senioritalon suunnittelusta Sorvakkoon, mutta tämä päätös poiki myöhemmin valituksen ja asia odottaa edelleen hallinto-oikeuden päätöstä.
Tällä viikolla uusikaupunkilaiset yrittäjät julkistivat ydinkeskustaan tulevan senioritalosuunnitelmansa, joka on huolellisen valmistelun jälkeen nytkähtämässä nyt eteenpäin.
Ihmiset ikääntyvät yksilöllisesti ja tarpeet ovat erilaisia, siksi asumismuodoissa pitää olla vaihtoehtoja. On huonokuntoisia ja muistisairaita, jotka eivät pärjää omassa kodissaan, mutta myös hyväkuntoisia, jotka selviytyvät arjesta itsenäisesti, jos asunto on esteettömästi rakennettu. Päättäjien arvokeskustelun paikka on, millaisia palveluja toteutetaan omana palveluna, miten hyödynnetään ostopalveluja ja miten kaavoituksessa ja muussa toiminnassa otetaan huomioon ikäihmisten palvelut.
Nykyisellä päätöksenteon vauhdilla päättäjät ehtivät jo itsekin ikääntyä ennen kuin asioita alkaa tapahtua. Suunnitelmia tarvitaan, mutta myös tekoja.