Termillä ”huoltosuhde” tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella olevan määrän eli ”huollettavien” suhdetta varsinaisen työvoiman määrään. Huollettavien määrä koostuu alle työikäisistä nuorista, pitkään opiskelevista ja eläkeläisistä. Tämä joukko on kasvussa, koska työelämään siirrytään aiempaa vanhempina ja eläkeläisten määrä kasvaa samaa tahtia eliniän pitenemisen kanssa. Koska vertailukohde, varsinainen työvoima ei muutu, niin huoltosuhde kasvaa.
Huoltosuhteen laskentatapa on kuitenkin vääristynyt eläkeläisten osalta. Vaikka heidän määränsä kasvaa, he tarvitsevat yhteiskunnan huoltoapua vasta viimeisinä elinvuosinaan. Väkiluvun pysyessä suunnilleen vakiona, huoltoapua saavien eläkeläisten määräkin pysyy vakiona.
Sen sijaan hyväkuntoisten, omillaan toimeentulevien eläkeläisten määrä kasvaa. Tämä ryhmä maksaa omat kulunsa eläkkeestään. Eläke on kertynyt työaikana, kun työntekijältä pidätetään 6,35–7,85 % palkasta ja työnantajalta peritään 18 %:n lisämaksu palkan päälle.
Yrittäjillä on itse hankittu työeläkevakuutus. Vain kunta-alan, valtion ja ev. luterilaisen kirkon työnantajaosuus maksetaan verovaroista. Valtio rahoittaa myös 33,3 % merimiesten eläkkeistä. Kansaneläke maksetaan verovaroista, mutta tämä kuluerä vähenee, koska nykyään lähes kaikki kansalaiset saavat aikanaan työeläkettä.
Vaikka eläkkeestä ei peritä eläkevakuutusmaksua, tulee sen tilalla 9,06 pidätysprosentilla korotettu kunnallisvero ja 0,50 %:lla korotettu kirkollisvero, jolloin eläketulon verotus nousee hivenen korkeammaksi kuin palkkatulon verotus. Käteen jäävä osuus eläkkeestä kuluu matkusteluun, virkistykseen ja päivittäiseen kulutukseen. Tällä on työllistävä vaikutus ja jokaisesta kulutetusta eurosta peritään arvonlisävero valtion kassaan. Näin ollen eläkeläiset kuuluvat suuren osan loppuelämästään yhteiskunnan taloutta tukevien kansalaisten ryhmään.
Talousanalyytikot ja varsinkin poliitikot käyttävät 53 %:in noussutta huoltosuhdetta yhtenä selityksenä sille, että Suomen julkinen talous on ajautunut vaikeuksiin. Tämä on tahallista vääristelyä, jotta varsinainen syy ei paljastuisi.
Vasta nykyinen hallitus on todennut varsinaisen syyn olevan holtiton eläminen velkarahan avulla. Toivottavasti hallitus saa korjaustoimilleen yhteiskunnan kaikkien osapuolten tuen. Siinä ohessa huoltosuhteen laskentatapakin voitaisiin korjata todellista tilannetta vastaavaksi. Sama koskee kestävyysvajetta, jossa valtion velkaantumisen osasyynä pidetään ihmisten ikääntymistä.
Jaakko Varimaa
merikapteeni