Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla opiskelijoiden perustamasta startup-yrityksestä, joka myy vanhuksille seuraa konsertteihin tai kaveriksi musiikin kuunteluhetkiin kotiin (HS 23.7.) Palvelu ei saanut asiantuntijoiden yksimielistä kannatusta. Joidenkin mielestä tällainen yritys on vanhusten yksinäisyyden kustannuksella rahastamista. Toisten mielestä vanhusten palveluja pitää monipuolistaa.
Ikäihmiset eivät ole yhdenmukainen joukko. Jotkut asuvat omassa kodissaan, harrastavat ja matkustavat vielä yli 80-vuotiaina. Joillakin on omaisia ja ystäviä, mutta valitettavan monet kärsivät yksinäisyydestä. Tarvitaan palveluja, jotka vastaavat vanhusten yksilöllisiin tarpeisiin.
Sosiaalisten kontaktien puute ja eristäytyminen tuovat mukanaan monenlaisia ongelmia, kuten masennusta. Avuksi tarvitaan yhteiskuntaa ja vapaaehtoisia, mutta myös yrityksille tämä tarjoaa markkinarakoa. Tässä lehdessä kerrotaan yhdestä uudesta uusikaupunkilaisesta toimijasta (sivu 5).
Monelle vanhukselle on edelleen kunnia-asia selviytyä askareistaan ilman apua. Asenteet muuttuvat. Tulevat vanhukset, nykyiset keski-ikäiset ovat erilaisia palvelujen kuluttajia kuin edeltävät sukupolvet. Kaikille ei ole juttu eikä mikään maksaa korvausta lenkille mukaan tulevasta seuralaisesta tai juttukaverista.
Ideoita vanhusten kotona asumisen tukemiseksi kannattaa kierrättää. Esimerkiksi Raumalla alettiin äskettäin kokeilla ruokapostilaatikkoa. Ikäihmiset saavat sähköpostilla tilaamansa ruokatarvikkeet suoraan kotiosoitteeseensa uudenlaiseen jääkaappi-postilaatikkoon. Tällaiset teknologiaa hyödyntävät ratkaisut saattavat olla iso apu vanhusten arjessa.