Helsingin Sanomien teettämässä vertailussa Suomen onnellisin kunta on Korsnäs. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sijaitsevalla pikkukunnassa esimerkiksi tehdään humalassa vähemmän kuin yksi rikos tuhatta asukasta kohti. Vastaava luku on vaikkapa Kemissä 35,8.
Kuntia verrattiin sen perusteella, kuinka suuri osa lapsista on lastensuojelun asiakkaina, kuinka paljon kunnassa syödään masennuslääkkeitä, kuinka monesta sairauspäivästä kunnan työikäiset (25–64-vuotiaat) ovat saaneet sairauspäivärahaa ja kuinka monta kuntalaista on epäilty päihteiden vaikutuksen alaisena tehdystä rikoksesta.
Tässä onnellisuusvertailussa Uusikaupunki ei menesty. Kaupunki on sijalla 206. 9% kaupungin asukkaista syö masennuslääkkeitä, kun keskiarvo koko maassa on 8,4%. Uudessakaupungissa tehdään humalassa tai huumeiden vaikutuksen alaisena kaksi rikosta jokaista tuhatta asukasta kohden. Maan keskiarvo on 1,2.
Uusikaupunkilaisista 11% saa sairauspäivärahaa, keskiarvo suomalaisten keskuudessa on 11,2%. Se, missä uusikaupunkilaisten asiat ovat keskimääräistä paremmin, on lastensuojelu. 5% Uudessakaupungissa asuvista alaikäisistä on lastensuojelun asiakkaana, kaikkien maamme kuntien keskiarvo on 6,5%.
Vertailussa viidentoista onnellisimman kunnan joukossa on useita pieniä kuntia ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Helsingin Sanomien haastatteleman onnellisuustutkijan, psykiatri Antti S. Mattilan mukaan pienten kuntien menestymistä voidaan selittää sillä että niissä ihmisten väliset verkostot toimivat ja ihmiset huolehtivat toisistaan. Samoin ihmisten väliset erot olosuhteissa ja tuloissa ovat pienet, kaikki kunnan asukkaat ovat ikään kuin samassa veneessä.
Varsinais-Suomen onnellisimmat kunnat ovat tämän vertailun mukaan Ypäjä ja Koski.
Tätä vertailua ei tietenkään voida pitää kovinkaan syvällisenä tai tieteellisesti pätevänä. Mutta ehkä jokainen voisi osaltaan pohtia, miten itse voisi vaikuttaa siihen, että Uudessakaupungissa asuisi onnellisempia ihmisiä.
Masennus ja yksinäisyys kulkevat usein käsi kädessä. Voisitko sinä kenties olla ystävä yksinäiselle? Tapoja osallistua ja auttaa on monia ja ihan omassa lähipiirissäkin voi olla ihmisiä jotka tarvitsisivat juttukaveria tai seuraa vaikka teatteriin. Tekemällä hyvää toisille, teemme hyvää myös itsellemme. Ja olemme taatusti onnellisempia.
Maija Ala-Jääski
toimittaja