Syyskuun alussa tuli kuluneeksi 330 vuotta ensimmäisestä Uudenkaupungin tuhonneesta tulipalosta. Tuolloin kaupungin porvarikaarti ampui maaherran kiellosta huolimatta kunnialaukaukset maaherran kuntavierailun päätteeksi. Pieni puutalokaupunki syttyi laukauksen kipinästä tuleen. Viidessä tunnissa lähes koko kaupunki, kaikkiaan 80 taloa tuhoutui.
Kotieläimiä jäi liekkeihin, moni asukas sai palohaavoja ja veneellä paloa pakoon yrittänyt porvari Jaakko Danielsson menehtyi, kun palo tarttui hänen veneeseensä. Samassa rytäkässä paloi myös kaupungissa muutaman vuoden toiminut Suomen ensimmäinen lasitehdas. Ahtaasti rakennettu puutalokaupunki päre- ja malkakattoineen oli otollinen tulipalojen leviämiselle. Kaiken lisäksi aikalaiset selittivät palon syyksi ”Jumalan kuritus ja synnin rangaistus” – minkäs sille sitten olisi voinut?
Suuri osa Uuttakaupunkia paloi vielä uudelleenkin 1600-luvulla ja pariin otteeseen 1700-luvullakin. Aina kaupunki rakennettiin uudelleen ja pikku hiljaa myös paloturvallisuuteen, palovartiointiin ja sammutusvälineisiinkin alettiin kiinnittää huomiota. Palovahdit päivystivät vanhan kirkon tornissa pimeään aikaan ja havaitessaan jossain liekkejä, hälyttivät kaupunkilaiset sammutustöihin.
Viimeisestä tuhoisasta kaupunkipalosta tuli heinäkuun lopussa kuluneeksi 160 vuotta. Tulipalot ovat jättäneet merkittävän jäljen Uuteenkaupunkiin. Mikään muu ei ole samalla tavalla muokannut sitä, miltä kaupunki nyt näyttää. Meidän vanha kaupunkimme – ruutukaava-alueemme siis – kun on rakennettu aina uudelleen kunkin tulipalon jälkeen. Nykyinen, ja toivottavasti viimeinen, kaupunkikeskustamme on rakennettu 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Viimeinen suuri kaupunkipalo Suomessa oli yli sata vuotta sitten. Oulun kaupungissa parisataa asukasta jäi kodittomaksi laajassa tulipalossa vuonna 1916. Ennen tulipalot levisivät usein pärekattojen välityksellä, kun lentävät kekäleet ja kipinät sytyttivät naapuritaloja.
Kun suurista puutalokaupunkeja tuhonneista kaupunkipaloista on kulunut jo niinkin paljon aikaa, tuudittautuu helposti ajatukseen, ettei sellainen olisi nykyään edes mahdollista. Uusikaupunkilaiset saivat kuitenkin uhkaavan muistutuksen puutaloaluetta ja sen ainutlaatuisuutta uhkaavasta ”punaisesta kukosta” vuosi sitten, kun keskellä puutaloaluetta syttyi uhkaava tulipalo. Palokaluston ja paloammattilaisten ansiosta kaupunki ja sen puutaloalue kuitenkin säilyivät.
Mari Jalava
museonjohtaja