Ovatko viime päivien uutiset talouskriisistä, Euroopan pakolaisvyörystä ja eri puolilla maailmaa vellovista konflikteista tehneet olosi levottamaksi?
Onneksi uuvuttavan eipäs-juupas -väittelyn ja vihapuheiden keskelle pompsahtaa välillä myös positiivisia viestejä. Joskus niitä tulee yllättävältäkin taholta, kuten viime perjantaina Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aallolta, joka puhui Kalannissa Vahteruksen 25-vuotisjuhlassa.
Uudenkaupungin autotehtaalla kokoonpanijana 80-luvulla työskennellyt mies ryhtyi Uudestakaupungista lähtönsä jälkeen opiskelijaksi ja valmistui myöhemmin sosionomiksi ja hallintotieteiden maisteriksi. Miehellä oli Kalannissa painavaa sanottavaa yt-uutisia tulvivaan arkeen: Synkistely ei auta mitään. Talouden tilanne on vakava, mutta ei toivoton.
Sanojensa pohjaksi hän kertoi, että monilla yrityksillä on takanaan paras neljännes ikinä. Pakolaiskysymykseen miehellä oli jämpti mielipide: on haasteita, jotka ovat omissa käsissämme ja haasteita, jotka eivät ole. Suomeen virtaava turvapaikanhakijoiden virta kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan. Meidän on autettava hädänalaisia, sillä pakolaisongelmalle ei löydy juuri nyt nopeita ratkaisuja.
Mitä sitten voimme tehdä paremman tulevaisuuden eteen? Siihen seminaarissa löytyi paljonkin vastauksia.
Koneen muotoilujohtaja, professori Anne Stenroos etsi menestyksen oppeja historiasta. Hän vei kuulijat retkelle tutkimusmatkailija Nordenskiöldin (1831-1901) aikaan. Mitä annettavaa kauan sitten edesmenneellä naparetkeilijällä ja purjehtijalla on meille digitaaliajan ihmisille ja yrityksille?
Stenroos oli listannut asioita, joiden ansiosta Nordenskiöldistä tuli maailmalla tunnetuin suomalaissyntyinen tiedemies. Kaukokatseisuus ja -kaipuu avartavat maailmankuvaa ja auttavat löytämään tulevaisuuden ratkaisuja. Aidosta kiinnostuksesta syntyy intohimo tekemiseen. Pitkäjännitteisyys palkitaan, sillä oikea ajoitus on tärkeää: on maltettava odottaa sopivia tuulia.
Nordenskiöldin henkiseen perintöön kuuluu olennaisesti myös paikkojen ja ihmisten kunnioittaminen ilman ennakkoluuloja. Maailman valloittamiseen tarvitaan uskoa omaan osaamiseen ja rohkeutta toteuttaa unelmiaan.
Professorin sanat voivat tuntua yleviltä, mutta niissä on vinha totuus. Suomi tarvitsee nyt uusia ideoita ja kansainvälisiä tuulia. Innovatiivisuutta ei välttämättä tarvitse hakea kaukaa, vaan ne voivat löytyä läheltä. Esimerkiksi Vahteruksessa henkilöstö tekee runsaasti aloitetta.
Verkkolehti Uudessa Suomessa oli viime viikolla pysäyttävä otsikko: Metsän keskellä jyskyttää erilainen Suomi-ilmiö: Tuotantoennätys. Uudenkaupungin autotehtaan johtaja Ilpo Korhonen kertoi, että tehtaassa ei ole koskaan tehty yhtä paljon autoja kuin nyt.
Korhonen mainitsi, että autotehtaan tavoitteena on, että 1700 työntekijästä jokainen tekee yli yhden kehitysehdotuksen kuukaudessa vuositasolla. Sanomattakin on selvää, että viisaus ei asu ainoastaan johtajan korvien välissä vaan koko henkilökunnassa.
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja