Uudenkaupungin suuri poika Usko Kemppi oli Lapin hullu. Hänen mielestään Lapin maisemat ovat yhtä avaria kuin meri. Olen samaa mieltä. Minusta tuli Lapin hullu parisenkymmentä vuotta sitten istuessani täysikuulla Lapin talvisessa metsässä. Se täytyy itse kokea, sillä sitä ei pysty kuvailemaan.
Tiesin Lapista vain joulupukin ja Sampo Lappalaisen. Tajusin, että hiihtokeskukset olivat ”Hollywood Lappia” ja huvitusten saaria kuten ruotsinlaivat. Mutta päädyttyäni Tenon laaksoon, Karigasniemelle ja pieneen Dalvadasin kylään, löysin aidon Lapin, jolla ei ole mitään tekemistä turistien neljäntuulen myssyjen kanssa.
Dalvadasissa pihalla seisoi aamulla pikkuruinen mummo valittamassa, ettei ollut koko yönä saanut nukuttua, koska ”äpärät koskessa huusivat”. Isäntäväki vei tunturiin, jossa piti olla kätkettynä ”kiisu” täynnä kultaa. Olin keskellä Lapin folkloreja. Tajusin, että Suomen sisällä voi olla toinenkin maa kuin venäläisessä nukessa. Siitä alkoi kiinnostukseni Lapin historiaan ja sen myyttisiin taruihin.
Täydessä ”Lappi humalassa” aloin kirjoittaa näytelmää ”Kumiseva hanki”, joka saa ensi-iltansa 13.11 ja tärisen ramppikuumeesta.
Siinä ovat mukana myös staalot, jättiläispeikot, joilla peloteltiin Lapin lapsia kilteiksi. Oli meillä länsirannikollakin jättiläisiä kuten Killi ja Nalli, jotka paiskoivat kiviä Raisiossa. Minusta ne olivat hauskoja veikkoja enkä pelännyt ollenkaan. Mutta brutaalit Lapin staalot söivät pikkulapsia ja niiden eukot imivät pillillä aivot tyhjiksi. Lars Leevi Lestadius – jonka tunnemme ihan muista yhteyksistä – teki aikoinaan suuren kulttuurityön kerätessään staaloihin liittyvää kansanperinnettä.
Mielenkiintoista, ettei Savossa ja Hämeessä kerrota jättiläisistä. Jostakin osui silmiini tieteellinen juttu, jonka mukaan pakana-aikoina olisi länsi- ja pohjois- rannikolla elänyt suurikokoinen, väkivaltainen heimo. Jättiläiset saattoivat olla myös ryöstöretkillä käyneitä viikinkejä.
Talven lähestyessä kiehtoo erityisesti taru, jonka mukaan vanhemmat ihmiset muuttivat itsensä karhuiksi, jotta voisivat nukkua lämpimässä, ja nuoret miehet noituivat itsensä susiksi päästäkseen seikkailemaan vieraille seuduille.
Pirkko Arstila
kirjoittaja on toimittaja, kirjailija ja Uudenkaupungin vapaa-ajan asukas