Ihmisten usko oman talouden paranemiseen on nyt vahvempi kuin vuosi sitten. Näin kertoo säästöpankkiryhmän viime viikolla julkistama kysely. 3400 kyselyyn vastanneesta puolet kertoi voivansa laittaa säästöön noin sata euroa enemmän kuin ennen.
Tieto ei yllätä, sillä taantuman aikana kuluttajien into säästää yleensä kasvaa: epävarmuus tulevaisuudesta innostaa jemmaamaan euroja pahan päivän varalle. Pelko työpaikan menetyksestä kaihertaa erityisesti asuntovelallisia. Keski-ikäiset puolestaan haluavat kerryttää varallisuutta eläkevuosiin.
Säästämisen taustalla on muutakin kuin pelkoa. Kysymys on myös nousevasta trendistä: kuluttajat ovat muuttuneet entistä harkitsevimmiksi muun muassa ekologisista syistä. Ostoksia ei tehdä hetken mielijohteesta, vaan niitä harkitaan kauan. Asunto rahoitetaan edelleen lainarahalla, mutta remonttia varten ei välttämättä otetakaan velkaa vaan se toteutetaan säästöillä.
Säästäminen vaatii pitkäjännitteisyyttä, mikä ei ole itsestään selvä ominaisuus nykyään. Kuluttajat toteuttavat pikalainoilla unelmiaan sen sijaan, että haaveiden toteutumista odotettaisiin niin kauan, että ne voi hankkia omalla rahalla.
Kansantalouden näkökulmasta säästäminen ei välttämättä ole yksinomaan kannattavaa, sillä nuukailu johtaa kulutuksen vähenemiseen. Kun kansalaiset kiristävät liikaa kukkaronyörejään, yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet eivät käy kaupaksi ja ihmisiä jää työttömäksi. Onneksi kysymys ei ole näin mustavalkoisesta yhtälöstä. Järkevä kuluttaminen ja talouden hallinta ovat kansalaistaitoja, joita pitää opettaa nuorille niin kotona kuin koulussakin.