Tämä Sote on niin iso juttu, että se ansaitsee alkuunsa ison kirjaimenkin. Paketti on niin valtaisa, että ihan piti kotvan istua tutkimaan ja miettimään, onko hyvä vai paha.
Periaatepäätös on sinänsä hyvä lähtökohta, paljon parempi kuin edellisen hallituksen sekoilut. Monet, monet asiat ovat auki. Yöllisen draaman sivutuotteena saimme uuden sananlaskunkin: Piru piilee yksityiskohdissa.
Se piru on sitten se, joka lähivuosina ratkaisee Soten hyvyyden tai pahuuden tavallisen ihmisen elämässä ja arjessa.
Hurjimmillaan mennään Helsingin johtajalääkärin Risto Mäkisen (HS 11.11.2015) kyydissä: ”Terveyskeskustoiminta kaipaa totaalista remonttia, aikamoisen räjäyttämisen, täydellisen uudistuksen. Pitääkö aikuiselle flunssapotilaalle kertoa kasvokkain, että juo paljon nestettä ja lepää? Vastaanottohuone on konseptina peräisin jostain keskiajan välskärilaitoksesta.”
Kun kansanterveyslaki perusti terveyskeskukset 1970-luvulla, ajateltiin, että kunnat osaavat hoitaa hommat parhaiten. Niin ei käynyt. Kunnat ovat yhtä itsekkäitä kuin ihmisetkin. Kokonaisuus tuppasi unohtumaan.
Nyt mennään sitten toiseen suuntaan. Kunnilta otetaan pois reilusti yli puolet tehtävistä ja tietenkin myös yli puolet rahoista ja päätösvallasta.
Tulevaisuuden kunnanvaltuustoa on jo ehditty nimittää ”kouluneuvostoksi”, sillä koulut ja varhaiskasvatus ovat rahallisestikin suurin paketti jatkossa. Sen lisäksi paikallispoliitikoilla on valtaa lähinnä vapaa-aikaan, tekniikkaan ja maankäyttöön liittyviin tehtäviin.
Se on hirvittävän suuri muutos tähän päivään. Tarvitaanko silloin enää nykyisenlaista puolueellista politiikkaa?
Olisiko parasta perustaa Kadut-kuntoon -puolue, Päivähoito-kaikille -puolue, Salibandy-puolue, Crusell-puolue sekä sinne Varsinais-Suomen kokoiselle suurelle Sote-alueelle yksi ja yhteinen Pro Uusikaupunki -puolue.
Sote-päätöksen myötä Uudenkaupungin ei enää tarvitse pelätä kriisikunta-statusta. Ne lait oli ja meni. Herra Helsingistä eivät tule katsomaan, onko Uudenkaupungin talous tasapainossa vai ei.
Sitä paitsi kaupungin talouden kolme suurongelmaa, erikoissairaanhoito, lastensuojelu ja vanhustenpalvelut, siirtyvät lähivuosina Soteen. Ja hups. Poistuvat samalla Mörnen murheista ja kaupunginvaltuuston päätösvallasta.
Nyt viisas virkamies ja pätevä päättäjä kääntää ajatusmaailmansa ympäri ja pitää huolen siitä, että yhtään ainoaa palvelua ei enää ajeta alas. Ei pientä eikä suurta. Maksoi mitä maksoi. Pidetään yllä edes tämä lähtötaso taistelussa paikasta auringossa.
Leena Huittinen
toimittaja