Maailman kauppalaivaston tilasto 1.1.2015 kertoo, että maapallomme meriä kyntää 89 464 kauppalaivaa, joiden kantavuus (dwt) on yhteensä 1,75 miljardia tonnia. Tonnisto kasvoi 3,5 %, laivojen keski-ikä nousi lievästi, varustamot vähenivät ja alalla oli hienoista ylikapasiteettia.
Tilasto sisältää muitakin mielenkiintoisia tietoja. Kreikan sijainti maakohtaisen tilaston kärjessä on melkoinen paradoksi. Kreikan valtiotalouden kriisijatkumo ja sen hallituksen kiristyksenomaiset vaatimukset rahallisesta tuesta EU-mailta ovat pitkään olleet suuri kiistan- ja huolenaihe EU:n sisällä. Luulisi, että 10,5 miljoonainen valtio, jonka kauppalaivasto on maailman suurin 16,1 % osuudellaan, pystyisi verotuloillaan tulemaan mainiosti toimeen. Miksi näin ei ole, selittyy sillä, että Kreikan 4 017 laivan (279 milj. dwt) kokonaismäärästä seilaa mukavuuslipun alla 3 221 laivaa, ja vain maan lähiliikenteessä kulkevat 796 laivaa liehuttavat perässään Kreikan omaa lippua. Suoremmin sanottuna kyse on veronkierrosta. Se, että EU ei pakota eikä vasemmistomielinen Syriza-puolue saa veronkiertoa kuriin, osoittaa, kuinka voimakkaita lobbareita ja vaikuttajia Kreikan mukavuuslippuvarustamot, noin 100 upporikasta perhettä, ovat.
Viisi Aasian valtiota sijaitsevat top 10 tilastossa. Japani on toinen, Kiina kolmas, Singapore viides, Etelä-Korea kuudes ja Hongkong seitsemäs. Tämä kertoo Kaukoidän maiden kilpailukykyisestä palkkatasosta, kehittyneestä ammattitaidosta ja nousseesta mahdista merenkulussa sekä laivanrakennuksessa.
Euroopasta top 10 listalle pääsee neljä valtiota: Kreikan ykkösaseman lisäksi Saksa on neljäs, Englanti (UK) yhdeksäs ja sisukas pohjoismaa Norja 1 857 laivallaan kymmenes.
Suomi on tilastossa lilliputtimaa, joka joutuu listan hännille ryhmään muut maat. Oma tilastomme kertoo, että vuoden 2015 alussa Suomen kauppalaivastossa oli 94 lastilaivaa ja 15 matkustaja-alusta, yhteensä 109 laiva, 648 056 nettorekisteritonnia. Vaikka Suomessa on otettu käyttöön edullinen tonnistovero ja sallittu osittainen sekamiehitys, ei tilanne ole parantunut.
Suomalainen varustamotoiminta kukoisti 1960–1980-luvuilla, jolloin teollisuuden sallittiin vähentää omistamiensa laivojen poistot tuloksestaan. Teollisuus (Salora, Paulig, Aarnio, Enso-Gutzeit) tilasi laivoja, jotka olivat teknisesti ja laadullisesti maailman kärkeä. Niitä aikoja tulee ikävä.
Jaakko Varimaa
merikapteeni