Notkea, leikkisä ja näppärätassuinen saukko herättää ihastusta. Jos saukko huomaa, ettei ihmistä tarvitse pelätä, siitä voi nopeastikin kehkeytyä luottavainen naapuri. Toinen kysymys on, ovatko ihmiset aina luottamuksen arvoisia.
Näätäeläimiin kuuluva saukko on erikoistunut vesielämään. Sillä on vedenpitävä turkki, räpyläjalat ja kalan jyrsimiseen sopiva hammaskalusto. Sukeltaessaan se pystyy sulkemaan sieraimensa ja korvansa, ja voi olla uppeluksissa viisikin minuuttia kerrallaan.
Kalastustaitojensa lisäksi saukko on kuuluisa leikkisyydestä. Saukkojen liukumäet lumisilla joenpenkoilla ovat kohtuullisen yleisiä. Kaikenikäiset saukot saattavat antautua leikkiin.
Leikkisyys on yleistä kaikenlaisten eläinten poikasilla, mutta sen jatkuminen aikuisuuteen viittaa älykkyyteen ja oivalluskykyyn. Mitäpä muutakaan leikki on kuin uusien asioiden kokeilemista?
Ei ehkä olekaan yllätys, että saukko on Suomen nisäkkäistä oppivaisimpien joukossa. Yksi tärkeimmistä oppitunneista on ollut pysytellä poissa ihmisten näkyvistä. Saukko on Suomessakin metsästetty sukupuuton partaalle pariinkin otteeseen, kiitos halutun lämpimän turkin.
Saukkoja ei vieläkään ole kovin paljon – vain kolmisen tuhatta. Ne liikkuvat lähinnä öisin ja ovat usein piilottelevia.
Yksittäinen saukko voi silti oppia pelottomaksi. Etenkin nuoret ja nälkäiset saukot keksivät helposti kärkkyä kalanperkeitä pilkkijöiltä tai mökkilaiturin tuntumasta. Jos ihmiset käyttäytyvät rauhallisesti, saukko voi oivaltaa nopeastikin, ettei arkailuun ole tarvetta. / Maija Karala
Juttu löytyy kokonaisuudessaan 5.11.2015 julkaistusta lehdestä