Nousta sain aamuun, lintujen lauluun.
Jumalan luomiskauneuteen.
Lauluista kiitän, aamuista kiitän.
Raikkaina kohtaan ne uudelleen.
Oheinen riimi löytyy jatkossa virsikirjan sivuilta, jos ensi viikolla kokoontuva kirkolliskokous siunaa ehdotuksen. Myönnän hieman hätkähtäneeni kuullessani, että mukaan on kelpuutettu Cat Stevensin tunnetuksi tekemä Morning has broken.
Alkuperäinen teksti ja melodia ovat kyllä erittäin hengellisiä, joten siinä mielessä laulu taipuu mainiosti virreksi. Stevensin nimi on muuten nykyään Yusuf Islam, sillä hän kääntyi muslimiksi vuonna 1977. Muusikko bongasi herkän irlantilaisen kansanlaulun ja teki siitä kansainvälisen hitin.
Juice Leskisen Syksyn sävelkin oli ehdolla, mutta sitä ei kelpuutettu mukaan. Se on kulunut puhki illanviettojen lopputuntien epävireisissä yhteislauluissa, mutta monien virsien tavoin Juicen biisit ovat osa kansakunnan yhteistä muistihistoriaa.
Laahaavalla poljennolla laulettu katu täyttyy askelista, elämä on kuolemista ei olisi tuonut mitään uutta virsikirjaan, jossa jo nyt ovat vahvasti edustettuina ihmiselon kärsimystä kuvaavat kappaleet.
Aina tilaisuuden tullen nautin virsien veisaamisesta, sillä kirkossa on useimmiten hyvä akustiikka ja helppo laulaa. Jouluisin ehdoton suosikkini on Maa on niin kaunis ja kesäisin Suvivirsi. Jotakin voimaannuttavaa, ylevää ja ajatonta noihin teksteihin on saatu ikuistettua.
Kirjailija Kari Hotakainen on sanonut, että vanhat virret murtavat ihmisen suojauksen. Niiden tunnelmaan on helppo yhtyä, vaikka ei allekirjoittaisi monista virsiteksteistä huokuvaa synnintuntoa.
Virsikirja on siitä erikoinen laulukokoelma, että sen hittikappaleet säilyvät vuodesta toiseen. Viimeksi lisävihkot tehtiin virsikirjaan vuonna 1963 ja 1986. Tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa voi nähdä positiivisena, että edes jossakin uudistuksia tehdään hötkyilemättä ja hissun kissun. Esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien suosio perustuu siihen, että kirkossa lauletaan juuri niitä tuttuja kappaleita.
Jos virsikirja ei rytinällä muutu, niin uusia tulkintoja virsistä kyllä ilmestyy. Omalla tyylillään virsiä on levyttänyt muun muassa uusikaupunkilainen laulaja Anna Eriksson.
Legendaarisen lauluntekijän Juha Vainion poika Ilkka Vainio sanoi taannoin eräässä haastattelussa, että virret antavat ihmisille parhaimmillaan hyvää mieltä, iloa, toivoa ja voimaa. Isänsä tuotannosta hän nimesi yhden kappaleen, jossa on virrenomaista sanomaa. Se on laulu, jossa nelikymppinen lohduttaa 16-vuotiasta: itkut ja pettymykset kuuluvat elämään – mutta niistä selvitään. Sillä suoraan sanottuna suurin piirtein sellaista elämä on.
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja