Orava lintulaudalla on yhdelle tervetullut vieras, toiselle rosvo, jonka pääsy lintujen eväisiin yritetään kaikin keinoin estää. Talven tullen orava sonnustautuu harmaaseen talviturkkiin ja koreisiin korvatupsuihin ja valmistautuu niukkuuden aikaan.
Kotoinen oravamme on niin tuttu, että jää helposti huomaamatta, kuinka erikoinen otus se eläimistössämme on. Se on Euroopan ainoa varsinainen puuorava: oravien heimon jäseniä on kourallinen, mutta kaikki muut kuuluvat maa- ja liito-oraviin.
Orava on myös Suomen luonnon ainoa pääasiassa päiväsaikaan liikkuva nisäkäs. Puissa kirkkaassa päivänvalossa liikkuva orava onkin oikeastaan pohjoisten metsien lähin vastine apinalle tai papukaijalle. On sillä myös eteläisempien esikuviensa tapaan suuret aivot. Oravan älyä ei tosin liene juuri tutkittu.
Orava pärjää kuitenkin ilmastossa, jossa useimmat apinat jäätyisivät alta aikayksikön. Se on kerännyt aimo repertuaarin keinoja selviytyä ankarassa ilmastossa.
Paksu turkki ei riitä pitämään pientä eläintä lämpimänä pakkasöinä, joten orava rakentaa pitkin reviiriään tiiviitä risupesiä, jotka se eristää sammal- ja jäkäläkerroksella. Pesän sisällä lämpötila voi olla talvellakin jopa parikymmentä astetta plussalla. Siellä kelpaa oravan levätä. / Luonto – Maija Karala
Juttu löytyy kokonaisuudessaan 12.11.2015 julkaistusta lehdestä