Peloton päästäinen
Luonto
Maija Karala
Yleensä pikkunisäkkäiden, kuten hiirien ja myyrien, suurin huoli on syödyksi tuleminen. Ne pysyttelevät parhaansa mukaan piiloissaan ja nuuhkivat hermostuneina ilmaa. Päästäinen on toista maata.
Suomessa elää kuusi lajia päästäisiä. Ne kaikki ovat pieniä, yläpuolelta mustanpuhuvia eläimiä, joilla on kiivas luonne. Vaikka päästäiset yleensä elävät kasvillisuuden suojissa, ne uskaltautuvat yllättävän huolettomasti avomaastoonkin.
Syyn osaa arvata, jos on joskus tarkkaillut vapaana kulkevan kissan saalistusta. Kissa saattaa pyydystää päästäisen, leikkiä ja tappaakin sen, mutta jättää sen syömättä.
Syy ruokahaluttomuuteen lienee päästäisen voimakas ominaishaju, joka ehkä myös maistuu sen lihassa. On arveltu, että päästäiset olisivat peräti myrkyllisiä, mutta tarkkaa tietoa asiasta ei ole. Jos kissa saalistaisi elääkseen, se jättäisi päästäisen suosiolla rauhaan. Niin tekevät useimmat petoeläimet.
Petojen sijaan päästäisen suurin pelko on nälkä – ja sitä se torjuu uutterasti. Päästäisen on syötävä 2-3 tunnin välein vuorokauden ympäri, kaikkiaan pari kertaa oman painonsa verran päivässä. Terävähampaiseen kitaan katoaa hyönteisiä, matoja ja etanoita, tilaisuuden tullen myös pieniä jyrsijöitä ja siemeniä, jopa matelijoitakin.
Talven varalle päästäisellä on omalaatuinen sopeuma: se kutistuu. Se ei ainoastaan laihdu, vaan luut, sisäelimet ja jopa aivotkin kutistuvat. Tästä johtui pitkään vallalla ollut käsitys, että päästäiset kuolevat vain vuoden ikäisinä. Syksyisin ja talvisin luonnosta löydettiin vain pieniä päästäisiä, joita luultiin poikasiksi.
Pienempi päästäinen tarvitsee vähemmän ruokaa, mikä parantaa mahdollisuuksia selviytyä ankarasta vuodenajasta. Monen kohtaloksi talvi silti koituu.
Jos päästäinen onnistuu välttämään nälkäkuoleman, sitä voi kohdata luonnossa harvinainen ylellisyys: kuoleminen vanhuuteen. Kuten norsut, päästäisetkin kuolevat, kun niiden hampaat ovat kuluneet tyngiksi ja syöminen käy mahdottomaksi. Päästäisillä siihen tosin kuluu alle kolme vuotta.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 03.12.2015 julkaistusta lehdestä