Luonto
Maija Karala
Talvisessa metsässä on äänetöntä ja autiota. Jos lähellä ei ole ruokintapaikkoja, voi metsäkävelyllä tulla kummallinen tunne, ettei tässä maassa eläimiä olekaan.
Aivan yhtäkkiä hiljaisuus katkeaa kimeään tirskutukseen, ja hetkeä myöhemmin lähipuut näyttävät kuhisevan erivärisiä pieniä lintuja. Kohdalle on osunut tiaisten talvinen sekaparvi.
Tiaiset ovat seurallisia lintuja. Koska niiden ei talvisin tarvitse puolustaa reviiriä pesimätarkoituksessa, ne lyöttäytyvät yksiin ja etsivät yhdessä ravintoa. Eivätkä ne ole seurastaan turhantarkkoja. Samassa porukassa voi olla tali-, sini-, hömö- ja töyhtötiaisten lisäksi pikkuruisia hippiäisiä ja kaarevanokkaisia puukiipijöitä.
Lajien välinen yhteispeli luonnistuu, eivätkä tiaiset näytä syrjivän ketään värin tai koon perusteella. Muuttoaikoina parviin voi liittyä vielä matkalla olevia kerttujakin. Eroistaan huolimatta pikkulinnut osaavat tulkita toistensa kutsu- ja varoitusääniä.
Mutta miksi matkata yhdessä? Joukossa on voimaa, uskovat tiaiset. Mitä suurempi parvi, sitä vähemmän kunkin linnun täytyy käyttää aikaa varovaisuuteen. Jonkun pää on kuitenkin aina pystyssä ympäristöä tarkkailemassa, ja muut voivat keskittyä syömiseen.
Peto, vaikkapa varpushaukka, paljastuu kaikille sillä hetkellä kun ensimmäinen linnuista huomaa sen ja päästää varoitushuudon. Tilanteesta riippuen linnut joko jähmettyvät paikalleen tai pyrähtävät kaoottisena sekamelskana lentoon. Kun satakunta eriväristä höyhenpalloa sinkoutuu eri suuntiin, on teräväsilmäisen haukankin vaikeaa valita joukosta kohde.
Ruokakin sekaparvessa jaetaan enimmäkseen sopuisasti. Eri lajit ovat erikoistuneet ruokailemaan puun eri osissa. Hömötiainen viihtyy oksien tyvillä, töyhtötiainen keskivaiheilla ja kuusitiainen kärjissä: iso talitiainen puiden alaosissa ja pienemmät latvoissa. Hippiäisten valtakunnaksi jäävät hennoimmat oksankärjet, ja puukiipijä tarkistaa rungot.
Tiaisparvi tutkii kunkin puun nopeasti ja tehokkaasti. Se tyhjennetään siemenistä ja kaikenlaisiin rakosiin piiloutuneista herkullisista hyönteisistä. Sitten hälisevä joukko jatkaa eteenpäin ja metsässä on jälleen hiljaista.